– Kun ensimmäisiä Kemiönsaaren musiikkijuhlia järjestettiin 25 vuotta sitten, jännitin Kemiön kirkolle mennessä, olisiko parkkipaikalla yhtään autoja. No oli, tienvierustatkin täynnä! nauraa viulisti Katinka Korkeala.
Festivaali oli ollut hänen ja pianisti Martti Raution idea. He halusivat 1990-luvulla järjestää ohjelmaa, joka sopisi alueen upeisiin kartanoihin ja kirkkoihin.
– Ei sitä silloin ajatellut, että tämä tapahtuma voisi olla olemassa vielä 25 vuoden päästä. Oli vain uskomatonta, että olimme saaneet ihailemiani artisteja Kemiöön esiintymään, nyt 54-vuotias Korkeala muistelee.
Hän on pitänyt pari viimeistä vuotta sapattia Kemiönsaaren musiikkijuhlien taiteellisena johtajana, mutta palasi nyt merkkivuonna kaksoissisarensa Sonja Korkealan rinnalle.
Tämän kesän festivaalin avajaiskonsertissa Jyväskylä Sinfonia esittää Richard Wagnerin ja Wolfgang Amadeus Mozartin sävellyksiä Kemiön kirkossa.
– Olimme toivoneet orkesterilta ja solistilta nimenomaan Wagneria, kertoo Katinka Korkeala.
Juuri nyt moni yhdistää Wagner-nimen Jevgeni Prigozinin johtamaan yksityiseen palkka-armeijaan, joka kapinoi juhannuksena Venäjän sotajohtoa vastaan. Alkuperäinen Wagner, jonka töitä Kemiönsaarella kuullaan, oli tietenkin 1800-luvulla elänyt saksalainen oopperan edelläkävijä.
– Wagner tunnetaan mittavien, kuusituntistenkin oopperoiden säveltäjänä. Häntä pääsee harvoin kuulemaan kamarimusiikkifestivaaleilla, mutta hänellä on muitakin orkesteriteoksia kuin oopperoita.
Avajaiskonsertin kapellimestarina toimii nousujohteista uraa tekevä Kaapo Ijas. Solistina laulaa sopraanotähti Helena Juntunen.
Yhteensä konsertteja on viikon mittaan 13. Yleisesti taiteilijat edustavat alan eliittiä. Artistien joukosta löytyvät esimerkiksi Alfredo Perl, Anna-Liisa Bezrodny, Roland Glassl ja Jan-Erik Gustafsson. Barokkimusiikin huippua edustavat sopraano Kajsa Dahlbäck, barokkiviulisti Anna Rainio sekä gambistit Heidi Peltoniemi ja Anna Rinta-Rahko.
Korkeala itse soittaa tapahtumassa kymmenen eri teosta.
25 vuoden aikana festivaalilla on esitetty 33 kantaesitystä, mutta nyt niitä ei kuulla.
– Budjettimme ei tätä mahdollista. Kantaesitysten tilaaminen on kallista touhua, Korkeala harmittelee.
– Toivon, että voisimme seuraavina vuosina vielä saada mukaan kantaesityksiä.
Tuttuun tapaan musiikkia kuullaan kulttuurihistoriallisesti merkittävissä paikoissa: Sandön ja Söderlångvikin kartanoissa, Kemiön, Västanfjärdin ja Karunan kirkoissa, Taalintehtaan torilla sekä Salon taidemuseo Veturitallissa.
– Veturitallissa esitetään merkkivuositaiteilijoiden teoksia. Parhaillaan on György Ligetin 100-juhlavuosi, Sergei Rahmaninovin 150-juhlavuosi ja Édouard Lalon 200-juhlavuosi. Esimerkiksi Ligeti joutui 1950-luvulla pakenemaan Unkarissa kommunistihallintoa. Hän käveli Unkarista Itävaltaan, ja Salossa soitetaan yksi niistä harvoista sävellyksistä, jotka hän ehti nappaamaan mukaansa.
Klassisen musiikin kanssa festivaaleilla nautitaan myös ruuasta. Lauantaina Labbnäsin lomakodista löytyy lounasaikaan musiikillinen saaristokattaus. Söderlångvikissä järjestetään Elisabeth I:n aikaisen musiikin illalliskonsertti, jonka menusta vastaa villiyrttikokki Sami Tallberg.
Konsertit ovat maksullisia, Taalintehtaan torilla pidettävää ulkoilmakonserttia lukuunottamatta.
Kun tapahtumaa ensimmäisen kerran järjestettiin vuonna 1999, Kemiönsaaren kuntaliitoksia ei vielä ollut, konserttien pitopaikkoja oli merkittävästi vähemmän ja festivaali oli vain nelipäiväinen.
– Ei ollut tarkoitus pidentää festivaalia, mutta se muuttui matkan varrella vähän vahingossa viikon mittaiseksi, nauraa Korkeala.
Miltäköhän musiikkijuhlien seuraavat 25 vuotta näyttävät?
– Noo, otamme vuoden kerrallaan, Korkeala vastaa.
Kemiönsaaren musiikkijuhlat 10.–16.7. Ilmaiskonsertti Taalintehtaan torilla ke 12.7. klo 11. Juhlavuosisäveltäjien konsertti Salon Veturitallissa to 13.7. klo 19.
