Kolmen Salon suuren aurinkovoimalan toteutuminen on vielä epävarmaa.
Hankeyhtiöt tekevät luontokartoituksia, mutta aurinkovoimalat saattavat kaatua useaan ongelmakohtaan. Aurinkovoimalahankkeiden viranomaisohjaus on ylipäätään ollut tähän saakka vähäistä, ja monet kunnat ovat painineet yksin voimaloiden vaikutusarvioiden kanssa.
– Hankkeet ovat aivan valtavan kokoisia. Jonkinlainen tolkku ja ohjeistus näihin ehdottomasti tarvitaan, toteaa Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento.
Salon kolmesta suuresta aurinkovoimalahankkeesta Perniön Melassuo on tällä hetkellä pisimmällä. Isokylän Rahkasuon ja Teijon Kurvassuon hankkeiden eteneminen on alkutekijöissään. Melassuo, Rahkasuo ja Kurvassuo ovat kaikki teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeita.
Melassuon aurinkovoimalaa suunnittelee energiayhtiö Pohjan Voiman tytäryhtiö Perniön Aurinko Oy. Suunnitelmat kattavat 60–65 hehtaarin kokoisen voimala-alueen. Voimala voisi parhaimmillaan tuottaa vuodessa sähköä 2 500 suorasähkölämmitteisen omakotitalon tarpeeseen.
Melassuolle tulisi varsinaisten paneelirakennelmien lisäksi huoltoteitä, ojia ja huoltorakennuksia. Lisäksi alue aidattaisiin.
Alueen on vuokrannut Perniön Aurinko Oy:lle Salon seurakunta.
– Maaperätutkimukset on jo tehty. Nyt toteutamme useita erillisselvityksiä hankkeen ympäristövaikutuksista, kommentoi Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.
Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys laati alkuvuodesta lausunnon, jonka mukaan Melassuon aurinkovoimalasta koituisi merkittävää haittaa ympäristölle.
Yhdistys ehdotti suon ennallistamista pohjaveden nostolla, jotta suo kerryttäisi turvetta ja muuttuisi ajan myötä luonnontilaiseksi suoalueeksi. Ennallistaminen ei estäisi aurinkovoimala-alueen toteutumista.
Erillisselvitysten varmistuttua Pohjan Voima tutkii uudemman kerran tulevan voimalan kokoa ja huipputehoa.
– Haluamme käydä huolellisesti läpi hankkeeseen liittyvät vaikutukset. Selvitysten tekeminen ei tarkoita vielä sitä, että tulemme rakentamaan voimalaa. Ely-keskuksen ja Salon kaupungin tehtäväksi jää päättää, onko voimalan sijoittaminen Melassuolle mahdollista, Mäkipelto sanoo.
Pienempiä aurinkovoimahankkeita on toteutettu ympäri Suomea ilman ympäristövaikutusten arviointia eli yvaa. Ilman yvaa kunnat voivat kaavoittaa hankkeita vapaasti.
Mikäli hankkeista tehdään yvat, voimalayhtiö maksaa ely-keskukselle niiden käsittelystä. Yva on huomattavasti hitaampi menettely kuin ympäristövaikutusten tarveharkinta.
Salon hankkeista Melassuolle ja Rahkasuolle ei näillä näkymin ole suunnitteilla ympäristövaikutusten arviointia.
– Perusteellisella ympäristövaikutusten tarveharkinnalla päästään tuloksiin, jotka ovat luonnon kannalta riittäviä. Luontovaikutusten huomioon ottaminen ei mielestäni vaadi hallinnollisesti raskasta prosessia ja yleiskaavoituksen tekemistä, toteaa Forus Oy:n hankekehittäjä Mikael Marisa.
Forus Oy suunnittelee voimaloita Rahkasuolle Salon Isokylään sekä Kurvassuolle Teijon kansallispuiston kylkeen. Vuodenvaihteessa Kurvassuo herätti laajaa polemiikkia, koska hankeyhtiön kaavailemasta alueesta 34 hehtaaria kuuluu vanhastaan Natura 2000-verkostoon.
Forus Oy:n tytäryhtiö Forsolar Oy suunnittelee alueelle voimalaa, joka levittäytyisi kokonaisuudessaan parinsadan hehtaarin alueelle. 227 000 aurinkopaneelia tuottaisivat 108 000 megawattituntia sähköä.
Takametsä-nimisestä palstasta Forsolar ottaisi voimalakäyttöön 127 hehtaaria. 127 hehtaarin alueesta Varsinais-Suomen ely-keskus on tehnyt lunastuslupahakemuksen ympäristöministeriölle 34 hehtaarista, joka on Natura-aluetta.
– Lunastus on viimeinen keino. Yritämme toteuttaa luonnonsuojelua Natura 2000-verkostossa Teijon ylänkökohteilla siltä osin, kun suojelu on jäänyt tekemättä, kommentoi ylitarkastaja Teija Jokinen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Jokinen vetoaa ennen kaikkea siihen, että luonnonsuojelulaissa Natura-luontoarvojen heikentäminen kielletään.
– Kaikki sellainen toiminta, joka voi merkittävästi heikentää Natura-luontoarvoja, täytyy selvittää kattavasti.
Mikael Marisan mukaan Kurvassuon voimala koskettaa suoraan kuutta maanomistajaa, jotka ovat allekirjoittaneet esisopimukset maan vuokraamisesta tai ostamisesta. Takametsästä on allekirjoitettu esisopimus kiinteistökaupasta.
– Juuri nyt teemme maaperätutkimuksia ja suunnittelemme verkkoliitäntää. Luontoselvitykset valmistuvat vuoden 2024 keväällä.
Vaikka ely-keskus lunastaisi 34 hehtaarin alueen, se ei Kurvassuon voimalahanketta pysäytä.
Suunnitelmat ovat kuitenkin verkkoliitännän ja luontoselvitysten osalta niin alkutekijöissään, ettei Kurvassuosta ole julkaistu Foruksen sivuilla virallista tiedotetta eikä yleisötilaisuutta ole järjestetty.
Isokylän Rahkasuo on vielä varhaisemmassa vaiheessa toteutuksen osalta kuin Kurvassuo.
Rahkasuolle suunnitellaan aurinkovoimalaa, jonka hehtaariala voisi parhaimmillaan olla 175.
Luku on kuitenkin vasta suuntaa antava, sillä esisopimukset maanomistajien kanssa on tehty Marisan arvion mukaan noin 100 hehtaarin alueelle. Marisa toteaa, että teoriassa huipputeho saisi olla 175 hehtaarin alueella enintään 120 megawattia, mutta silloin voimalan luontokäytävät olisivat ahtaita.
Salon kaupungin osalta Rahkasuon hanke koskee kahta kiinteistöä, joiden pinta-ala on noin 25 hehtaaria. Varsinainen kaupungin hankealue on kiinteistöjen pohjoisosissa noin 12 hehtaaria.
Rahkasuon voimala tuottaisi parhaimmillaan 63 000 kerrostaloasunnon vuotuisen sähkönkulutuksen verran.
– Tarvitsemme lisää maanomistajia hankkeen toteutumista varten. Aurinkohankkeissa pätee suuruuden ekonomia – isojen maa-alueiden hankinta on selkeästi kannattavampaa hankkeen kannalta, Marisa toteaa.
– Rahkasuolla on haasteita verkkoliitännässä, sillä johto pitää tuoda kaukaa.
Rahkasuolla viihtyy useita lintulajeja, kuten teeriä ja kehrääjiä. Marisan mukaan aurinkovoimala ei aiheuta haittaa linnuille.
– Osana hanketta muodostuu uusia kosteikkoja. Nämä oikeastaan laajentavat lintualuetta. Jos suoalue ojitetaan ja ryhdytään kasvattamaan puita, vesitaseeseen puututaan rajummin kuin voimalan suhteen.
Kuitenkin esimerkiksi Melassuon suunnittelutarvehakemuksessa todetaan, että uhanalaiset lintulajit joutuvat siirtymään muualle voimalahankkeen toteutuessa.
Suometsä on otollinen hankealue
Suomessa on tällä hetkellä vireillä satojen megawattien aurinkovoimalahankkeita. Uuden hallituksen ohjelmassa todetaan, että aurinkovoimarakentamista ohjataan turvetuotannosta vapautuneille alueille, rakennettuun ympäristöön ja joutomaille. Peltoa ja metsiä tulisi välttää.
Salon hankealueet ovat suometsiä.
– Etsimme tarkoituksella suometsiä. Ne ovat tasaisia ja pystymme sopimaan laajempia maa-alueita kuin esimerkiksi pelloille, Mikael Marisa perustelee.
Ympäristöministeriön Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 20 000 hehtaaria soita tämän vuoden loppuun mennessä. Käytännössä suon ennallistamisessa puustoa kaadetaan ja ojat tukitaan.
Marisan mukaan aurinkoyhtiöt ovat tarttuneet Helmi-ohjelman toimenpiteisiin – mutta puuston kaatamisen ja ojien tukkimisen jälkeen suolle asennetaan paneelit. Näin aurinkoyhtiöt pystyvät antamaan kestävät perustelut suometsän kaatamiselle.
Ympäristöministeriö asetti ohjausryhmän aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja lupamenettelyä koskevan oppaan valmistelua varten. Ohjausryhmän toimikausi jatkuu kevääseen 2024.
Oppaan on tarkoitus tukea kuntia tilanteissa, jossa hankeyhtiö esittää teollisen voimalan rakentamista.
Heikki Saarento antaa kaikille kunnille yhteisen ohjenuoran, jota tulisi harkita ennen ympäristöministeriön oppaan valmistumista.
– Malttia. Pelkillä rakennusluvilla näitä hommia ei voida hoitaa.
Salo loistaa aurinkosähkötilastoissa
- Sähkönjakeluyhtiö Carunan mukaan Saloon on vuonna 2023 lisätty Carunan verkkoalueella toiseksi eniten aurinkovoimaa, jos sitä peilataan aurinkopaneeleiden yhteenlaskettuun tehoon. Caruna on pääasiallinen sähkönjakelija 57 kunnassa.
- Salon aurinkovoimalat tuottavat tällä hetkellä yhteensä 14,9 megawattituntia sähköä. Vertailukohteena Espoon kaupunki tuottaa 28,7 megawattituntia.
