Halikon kirjastoauto nököttää punatiilisessä tallissaan Halikon kirjastotalon kupeessa.
Salon kirjastopalvelupäällikkö Jaakko Lind ajaa auton hetkeksi näytille ulos. Sen enempää metrejä autolle ei näillä näkymin kerry.
Auton kirjahyllyt notkuvat etenkin lapsille ja nuorille suunnattuja teoksia, ja kaikki olisi valmiina asiakkaita varten. Sen sijaan kuski puuttuu.
Lind kertoo, että kolmesta kirjastoauton kuljettajasta yksi on juuri eläköitynyt, yksi on ollut pitkään pois, ja yksi ajaa Salon kirjastoautoa.
– Tilanne on hankala. Meillä on käytännössä nyt yksi vakituinen kuljettaja, sanoo Lind.
Eläköityneen kuljettajan tilalle saadaan syyskuun puolivälissä uusi työntekijä. Lind ei ole kuitenkaan varma, riittävätkö kirjaston resurssit tuolloinkaan Halikon auton käyttöönottoon.
– Lisävoimien saaminen antaa varmasti vähän suuntaviivaa, miten voimme jatkossa toteuttaa kirjastoauton palveluita.
Salon toinen kirjastoauto kiertää nyt myös Halikon kirjastoauton reittiä.
Halikon auton reitillä ovat esimerkiksi Matilda, Kaivolan ja Hähkänän koulut sekä Märynummi. Valtaosa kierroksen asiakkaista on päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia, mutta auto palvelee myös aikuisia.
Halikon auto on ajanut vuoroviikoin kahta erilaista reittiä eli poikennut yhdessä paikassa joka toinen viikko. Nyt samat pysäkit on ujutettu Salon kirjastoauton aikatauluun, ja se ehtii käydä kohteissa joka viides viikko.
Jaakko Lind ei osaa sanoa, jääkö harvennettu aikataulu pysyväksi.
– Viime kädessä se on kuntapäättäjien ja minua ylempänä olevien päätösvallassa.
Halikon kirjastoauton lakkauttamista väläyteltiin jo vuonna 2020.
Tuolloin Salon vapaa-ajan lautakunta torjui ajatuksen. Vuonna 2020 autolla oli vielä kuski, mutta lakkautusajatusta perusteltiin säästöillä.
Vuoden 2020 laskelmien mukaan kirjastoauton ajojen loppuminen säästäisi 25 000 euroa vuodessa. Tuolloin ajatuksena oli myös välttää kallis uuden auton hankinta. Laskelmissa esiteltiin 400 000 euron sähkökäyttöistä kirjastokiesiä.
Jaakko Lind sanoo, ettei Halikon vanhassa autossa ole tällä hetkellä suuria vikoja. Kiitokori Oy:n Scanian alustalle rakentama auto on valmistunut vuonna 2001. Kilometrejä sille on kertynyt 224 000.
– Se on tällaiselle autolle suhteellisen vähän. Sillä on kuitenkin sen verran ikää, että rakenteissa ja tekniikassa on ikääntymistä ja väsymistä. Kalliita korjauksia on vuosien varrella tehty, sanoo Lind.
– Auto on ihan ajokuntoinen.
Salon toinen kirjastoauto on Volvo vuodelta 2012. Sen kuljettajana toimii Jukka Nortunen.
Kun Nortunen kiertää Salon autolla Halikon auton reittiä, moni kyselee Halikon auton perään.
– Olen kertonut heille tilanteesta ja siitä, että olen nyt ainut kuski. Jokainen on sanonut, että on hyvä, ettei pysäkkejä ole lopetettu.
Kirjastoauto on varsin käytetty palvelu. Nortunen mainitsee esimerkiksi Alhaisten koulun, jossa 18 opettajaa tuo ryhmänsä vierailulle autoon.
– Olen joskus laskenut, että aikaa on 20–30 sekuntia per asiakas. Tuntuu vähän ikävältä sanoa näin, mutta se on vähän liukuhihnatyötä. Lapset kyllä käyttäytyvät hirvittävän hienosti kirjastoautossa. He ovat ihan mahtavia tyyppejä, Nortunen kehaisee.
Salon vapaa-ajan lautakunta saanee kirjastoautoasiat puntaroitavakseen syksyn aikana. Lopulta kyse on siitä, kuinka paljon toimintaan käytetään rahaa ja millainen palvelu arvioidaan tarpeelliseksi.
– Toistaiseksi menemme yhdellä autolla. Siihen meillä on mahdollisuus, sanoo Lind.
Salo on tällä hetkellä kirjastopalveluiden keskikastin rahankäyttäjä. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan Salossa käytettiin viime vuonna kirjastopalveluihin 61 euroa per asukas. Koko maan keskiarvo oli 62 euroa.
Salo on keskikastin rahankäyttäjä
Kuntaliitto on kerännyt tiedot kuntien kirjastopalveluihin käyttämistä summista. Vertailusumma kertoo käytetyt eurot per asukas.
- Kemiönsaari 113 euroa
- Koski 103 euroa
- Marttila 97 euroa
- Paimio 50 euroa
- Raasepori 53 euroa
- Salo 61 euroa
- Sauvo 63 euroa
- Somero 88 euroa
- Turku 65 euroa
- Koko maan keskiarvo 62 euroa
Toimittajan kommentti: Tarzanin avulla ammattiin
Perniön Koskella huvitukset olivat vähissä 1980-luvulla.
Kirjastoauto kävi kerran viikossa. Muistan vieläkin ajan ja paikan: asemaplaanilla perjantaina kello 17.
Ystävällinen kuski täytti selkärepun Tarzaneilla ja sotakirjoilla, jotka ruokkivat mukavasti teinipojan mielikuvitusta.
Lukeminen ja mielikuvitus tekivät koulussa ainekirjoituksesta lastenleikkiä. Lukiossa opettajalegenda Erkki Sinkko käski lopettaa leikit ja kirjoittaa asiaproosaa. Kannusti toimittajan uralle ja lupasi, että siinä hommassa ei kahvi ja pulla loppuisi kesken.
Kiitos kirjastoauton ja Sinkon, olen elättänyt itseni toimittajana yli kolmekymmentä vuotta.
Halikon kirjastoauto on saatava liikkeelle! Joku voi löytää sieltä itselleen ammatin.
SSS | Vesa Käiväräinen
Miten tuo kuulostaa ihan avuttomalta puuhastelulta meidän rahoillamme.
Mikä tässä nyt sitten on? Kuka on vienyt avaimet? Puuttuuko virkailija?
Eikö työttömistä löydy D kortin omaavaa joka voitaisiin työllistää.
C-kortti riittää kun ajaessa ei ole montaa kyydisssä. Mutta harvalla työttömällä on kirjastohommiin vaadittava akateeminen tutkinto…
Tämähän johtuu siitä, ettei kenelläkään ole vastuuta. Toisten rahoilla on helppo mällätä
Pääkirjastolta nyt vaan joku suorittamaan C-korttia. Siellä väkeä piisaa.
Taas nähdään miten kunta tasolla hoidetaan ongelmaa, eli ei tehdä mitään annetaan auton seistä kirjat kyydissä ,tallissa kun ei ole siihen sopivaa kuljettajaa. Yksityisellä puolella tuo olisi ratkaistu tavalla tai toisella, joko myydään auto muualle, tai otetaan siihen kuski joko omasta takaa tai palkataan ulkoa jos firman sisältä ei sopivaa löydy. Niin kuin moni jo täällä kirjoitti on helppo mällätä toisten rahoilla kantamatta mitään vastuuta.