Salon sairaalan leikkausjonot ovat kasvaneet viime vuoden aikana, ja leikkaukseen pääsyä voi joutua odottamaan yli hoitotakuun. Kaikkein ruuhkautunein on tällä hetkellä vatsaelinkirurgia, arvioi Salon sairaalan koordinoiva ylilääkäri Saku Mäkelä.
Esimerkiksi kiireetöntä sappi- tai tyräleikkausta joutuu tällä hetkellä odottamaan jopa kahdeksasta kymmeneen kuukautta, kun hoitotakuun mukaan odotusaikaa saisi olla vain kuusi kuukautta. Näin kertoo vatsaelinkirurgian palvelualuejohtaja Maija Lavonius.
– Salon sairaalassa on tällä hetkellä vaikea jonotilanne.
Leikkausjonot ovat tavallisestikin pisimmillään alkusyksystä. Silloin Salon sairaalan leikkaussali avautuu kesäsulun jälkeen.
Nyt kyse ei kuitenkaan ole tilapäisestä ruuhkautumisesta, vaan pitenevät leikkausjonot ovat vaivanneet vatsaelinkirurgialla jo vuosia.
– Vatsaelinkirurgian puoli oli jo aika vahvasti kuormittunut ennen covid-aikaa. Pärjäsimme silloin veitsenterällä, Lavonius kertoo.
Tyks sairaalapalveluiden tulosaluejohtajan Mikko Pietilän mukaan suurin syy piteneviin jonoihin on hankala resurssi- ja henkilöstöpula. Sen vuoksi kaikkea leikkaussalikapasiteettiä ei voida hyödyntää. Salon sairaalassa onkin tällä hetkellä useita leikkaussaleja suljettuna.
Maija Lavonius puolestaan lisää, että hoitovelkaa pahensi entisestään viime syksyn hoitajalakko.
Leikkausjonoa pyrittiin aiemmin hallitsemaan ylitöiden avulla. Nyt tämä ei kuitenkaan enää ole mahdollista.
– Hyvinvointialueen talouskuri on hyvin tiukka, emmekä me voi tehdä enää viikonlopputöitä, Maija Lavonius sanoo.
Samaan aikaan leikkaustarve on kasvanut, koska ikääntyvällä väestöllä on aiempaa enemmän leikkauksia vaativia sairauksia. Tyks-kantasairaalan vatsaelinkirurgian potilaiden määrä on Maija Lavoniuksen mukaan kasvanut viime vuosina noin kymmenen prosenttia joka vuosi.
Erityisen paljon ovat lisääntyneet vatsan alueen syöpäleikkaukset, joita tehdään tällä hetkellä ainoastaan Turussa. Mikko Pietilän mukaan niitä on tehty tänä vuonna jo kaksi sataa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Syöpäleikkaukset ovat monia muita vatsan alueen leikkauksia vaativampia ja vievät suhteessa enemmän aikaa.
– Esimerkiksi ruokatorven syövän leikkaukseen varataan koko leikkaussali koko päiväksi. Samassa ajassa saatettaisiin tehdä jotain muuta leikkausta usealle potilaalle, Maija Lavonius sanoo.
Koska syöpäleikkauksia tehdään aiempaa enemmän, kiireettömiä vatsaelinkirurgisia potilaita ohjataan yhä useammin Turusta Salon sairaalaan. Salossa tehtävien leikkausten määrää ei ole kuitenkaan pystytty vastaavasti kasvattamaan, mikä on johtanut jonojen pitenemiseen.
Leikkauksia tehdään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella nykyään ainoastaan Turun ja Salon sairaaloissa. Muissa sairaaloissa – Loimaalla, Raisiossa ja Uudessakaupungissa – leikkaukset on lopetettu jo vuosia sitten. Siten aiemmin viiden sairaalan vastuulla olleet leikkaukset jakautuvat vain kahden sairaalan hoidettaviksi.
Saku Mäkelän mukaan Salon sairaalan leikkausjonotilanne ei kuitenkaan ole kaikilla kirurgian aloilla yhtä hankala. Esimerkiksi urologian alalla hoitotakuu toteutuu erinomaisesti ja leikkaukseen pääsee jo noin kuukauden kuluessa.
Lihavuusleikkausten alkaminen Salossa on edelleen vaakalaudalla
Salon Seudun Sanomat uutisoi kesäkuussa (SSS 20.6.2023), että Salon sairaalassa saatetaan aloittaa lihavuusleikkaukset.
Asiasta ei ole ei kuitenkaan toistaiseksi tehty päätöstä – siitä huolimatta, että lihavuusleikkauksiin on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella hyvin vaikea päästä. Leikkauksia tehdään tällä hetkellä ainoastaan Turun yliopistollisen keskussairaalan, Tyksin T-sairaalassa.
Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan tulosryhmäjohtaja Arto Rantala kertoo, että Tyksissä on viime aikoina on tehty vain yksittäisiä lihavuusleikkauksia. Leikkausjono ei liiku tällä hetkellä lähes ollenkaan.
– Leikkausosastolla on pulaa henkilökunnasta, ja saleja on supistettu niin, että gastrokirurgian alalla on päästy leikkaamaan lähinnä syöpäpotilaita.
Rantalan mukaan lihavuusleikkausten aloittaminen Salossa helpottaisi tilannetta. Hän arvioi, että Salon sairaalassa voitaisiin tehdä vuositasolla arviolta alle sata leikkausta.
Ongelmana leikkausten aloittamisessa on se, että kirurgit ovat täystyöllistettyjä Salossakin. Toteutuessaan leikkausten alkaminen edellyttäisi myös henkilökunnan ja kirurgien kouluttamista.
Tyks sairaalapalveluiden tulosaluejohtajan Mikko Pietilän mukaan leikkausten alkamisesta Salossa on määrä tehdä linjaus tämän syksyn aikana.
Päätökseen vaikuttavat ennen kaikkea käytettävissä olevat resurssit, mutta myös potilasturvallisuus.
– Ensin täytyy selvittää, onko lihavuusleikkausten aloittaminen resurssien kannalta mahdollista sekä huomioida myös potilasturvallisuus. Lihavuuskirurgia on hieman tavanomaista korkeamman riskin kirurgiaa.
Pietilä huomauttaa, ettei leikkausten aloittaminen juuri Salossa välttämättä ratkaise ongelmaa.
– Tärkeämpää kuin se, missä leikkauksia tehdään, on se, että pääsisimme niitä tekemään.
Ilmeisesti ei ole niin tärkeä että ehtii odottamaan. Vai eikö resurssit mahtuneet hallituksen 40 miljardin work packageen. Nyt kun rakennusalalla on hiljaisempaa niin voisiko ottaa resursseja sieltä.