Salon yläkoululaisten mielestä aamukahdeksalta alkavat koulupäivät ovat liian raskaita, selviää Salon nuorisovaltuuston keväällä toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Vain yhdeksän prosenttia keväällä toteutettun kyselyyn vastanneista yläkoululaisista ei pitänyt kahdeksan aamuja ollenkaan rankkoina.
Myös alakoululaisista ja lukiolaisista suurin osa kokee, että aikaiset aamut ovat uuvuttavia.
Kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat olleet kuuma puheenaihe monissa Suomen kaupungeissa. Taustalla on ollut keskustelu nuorten jaksamisesta ja unen määrästä. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella on vähennetty kello kahdeksalta alkavia koulupäiviä.
Forssassa päätettiin viime keväänä aloittaa tulevana lukuvuotena koulupäivät peruskouluissa aina yhdeksältä tai kymmeneltä, mikä toimi inspiraationa nuorisovaltuuston projektille.
– Lähdimme pohtimaan, olisiko uudistuksen aika myös Salossa. Moni aikuinenkaan ei herää niin aikaisin kuin koululaiset, kertoo nuorisovaltuuston puheenjohtaja Mikael Kalintiv.
Nuorisovaltuusto keräsi kyselyssään vastauksia lukioista, yläkouluista ja alakouluista. 1 500 vastaajallaan kysely on yksi nuorisovaltuuston historian kattavimmista mielipideluotauksista.
Kaikilla koulutusasteilla Salon nuoret näkivät parhaaksi koulun alkamisajaksi kello yhdeksän.
Nuorisovaltuusto korostaa, että pitkät koulumatkat Salon syrjäseuduilta tekevät kahdeksalta alkavista koulupäivistä erittäin pitkiä joillekin opiskelijoille. Esimerkiksi Perniöstä tai Suomusjärveltä pendelöivät koululaiset joutuvat heräämään useita tunteja ennen koulun alkua.
Kyselyn tekemistä innoittivat myös nuorten kokemukset arjen muuttumisesta iltapainotteisemmaksi.
– Esimerkiksi iltakymmeneen venyvät futistreenit tekevät nukahtamisesta vaikeaa, vaikka kaikin mahdollisin tavoin yrittäisi kroppaa rauhoittaa, nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Riku Hatakka pohtii.
Nuorisovaltuusto kävi kyselyn tuloksia läpi kaupungin johdon kanssa, mutta Kalintivin ja Hatakan mukaan asia jämähti koulukuljetuskaluston puutteeseen sekä lukujärjestyksen laatimiseen liittyviin ongelmiin.
Oppilaille kuuluu aina opetussuunnitelman mukainen määrä opetusta, eikä sitä saada mahtumaan viikkoon ilman koulupäivien pidentämistä. Nuorisovaltuuston kyselyssä ei huomioitu päivien venymistä iltapäivästä.
Perusopetusjohtaja Inkeri Lahti ei näe aamujen myöhäistämistä toistaiseksi toteuttamiskelpoisena.
– En halua sanoa, että se olisi täysin mahdotonta, mutta nykytilanteessa siihen liittyy todella suuria haasteita, Lahti kertoo.
Lahden mukaan esimerkiksi valinnaisaineet, A2-kielet, koulujen lajivalmennus ja erityisopetuksen järjestelyt asettavat reunaehtoja lukujärjestysten laatimiselle. Yläkouluissa lukujärjestykset uusitaan neljä kertaa vuodessa.
– Lukujärjestyksen tekeminen yläkoulussa on hyvin monimutkainen palapeli, pohtii Lahti.
Myös Moision koulun rehtori Jari Kuusisto pitää kahdeksan aamuja toistaiseksi välttämättömyytenä koulussaan. Aamujen myöhäistäminen voisi olla mahdollista vain, jos tiloja ja henkilöstöä on käytössä riittävä määrä.
– Olisi eri asia, jos puhuisimme vaikka alakoulusta, jossa oma opettaja opettaisi luokalleen kaikki oppiaineet ja olisi sopivasti käytössä esimerkiksi liikuntatiloja tai musiikkiluokkia koulun kokoon nähden, Kuusisto huomauttaa.
Kuusisto korostaa, että yksittäiset oppilaat näkevät vain oman lukujärjestyksensä eivätkä välttämättä huomaa suurta systeemiä lukujärjestyksen tyhjien kohtien taustalla.
Yläkoulun oppilaalla on opetustunteja lähtökohtaisesti 29 tai 30 viikossa, mutta kaikkien oppilaiden lukujärjestyksiä tehtäessä yhteensovitettava tuntimäärä on suurempi. Myöhäisemmät aamut näkyisivät siis myöhäisempinä iltapäivätunteina.
Aikaisia aamuherätyksiä tai väsymystä ei ole erityisesti huomattu koululuokkien arjessa.
– Suurin osa oppilaista on aina ajoissa koulussa ja niin sanotusti toimintakykyisenä. Unentarve on luonnollisesti suuri, Kuusisto sanoo.
Nuorisovaltuuston kyselyssä etenkin yläkoululaiset pitivät kahdeksan aamuja raskaina. Alakoululaisten ja lukiolaisten mielipiteet eivät olleet niin vahvoja.
Kalintiv ja Hatakka uskovat, että lukioikäisten kulkupelit ja omien kurssivalintojen mahdollisuus vähentävät aikaisten aamujen ikävyyttä.
– Lukiolaiset pystyvät hallitsemaan omaa väsymystä ja jaksamista, koska ovat muutenkin enemmän aikuisia, pohtii Kalintiv.
Koulujen alkamisajat kytkeytyvät suurempaan keskusteluun nuorten jaksamisesta.
– Aina painotetaan kovin, että pitäisi jaksaa oppia ja harrastaa. Tällä tavoin yhtälö ei mitenkään toimi, Kalintiv sanoo.
Koulupäivien myöhentämistä on välillä kyseenalaistettu väitteellä, että aamujen siirtäminen johtaisi pidempään valvomiseen illalla, ja siten vain siirtäisi ongelmaa eteenpäin. Nuorisovaltuuston edustajat tiedostavat asian, mutta uskovat, että asia selviää vain testaamalla.
– Emme voi kieltää, että tässä on riski. Kolikolla on aina kaksi kääntöpuolta emmekä voi kaikkia vaikutuksia ennustaa, miettii Hatakka.
Nuorisovaltuustolle kyselyssä tärkeintä oli antaa lähtölaukaus keskustelulle.
– Koen, että teimme juuri sitä, mikä on meidän tehtävämme, eli toimme nuorten äänen esiin, Hatakka iloitsee.
Voi voi… toivottavasti saatte töitä jossa voitte itse määrätä työajan.
Nii jos nämä äiteen kullannuput panisi maata siinä 22: 00 tianoolla nii heräisi siihen 8:00 kouluaamuun .
Kun kaikista ei Herroja tule jollon työhön voi mennä 9-10:00.
Tyämiehen pitää olla työmaalla 6:00 tai 7:00.
Koulun on tarkoitus valmistaa alkavaan elämään, on hyvä oppia myös aikaiset aamut
Myös monen toimihenkilön työpäivä alkaa klo 6 tai 7.
Ja jos töihin mennään myöhemmin, silloin työpäivä jatkuu iltaan. Jää harrastukset ja muu vapaa-ajan vietto kavereiden kanssa vähiin.
Lopettakaa ne yölliset mönkijärallit ja menkää ajoissa nukkumaan.
Koulut alkaa ihan hyvään aikaan. Kaikki luokat pitäisi alkaa klo.8.00 . Kesällä kuuluisi opettajien opettaa oppilaan uimaan niinkuin Japanissakin. Ei tasarvonkaan vuoksi saa olla niin pitkää kesälomaa kuin työelämässä. Koulun kuluu antaa oppia myös työelämää varten.Koulupäivät ovat liian lyhyitä.
Ei hyvää päivää, ovatko nuoret ja heidän vanhempansa todellakin noin avuttomia, ajattelun suhteen. Eikö niinkin helppo asia mene kaaliin, kuin nukkumaanmenon aika? Onko pakko myllätä yökaudet, jopa muiden riesaksi asti ja parkua sitten kun ei jaksa nousta kouluun kasiksi aamulla. Onhan sanottu että; hullu saa olla muttei tyhmä.
Ja ne jotka kittaa energiajuomia ,kannattais vähentää tai lopettaa,niillähän on piristävä vaikutus,ei ihme jos ei uni tule. Ja kännykkäpelit illalla pois, nekin valvottaa.
Hei kommentoijat,menittekö itse murrosiässä nukkumaan kymmeneltä ja muutenkin suunnittelitte työmiehen uraa ja nousitte viideltä?.Rauhoittukaa hieman tuosta kolmen pennin ohjesäännöstä. Kyllä ne junnut kerkiää teidän iässä leikkiä kalkkista ja yhteiskunnan moraalitolppaa,nuoria ollaan tasan kerran,nukkukaa niinkauan kuin huvittaa.Ja moponuoria ei ole vissiin ollut koskaaan ennen,tää on eka sukupolvi kun pärisyttelee,vai mitä te teitte? Nuorilla on tutkitusti eri unirytmi ja unen tarve kuin aikuisella.
Ei menty, mutta töihin mentiin silti klo. 7. Mopolla ja moottoripyörällä liikuttiin yömyöhään, lavatanssejakin oli pitkin viikkoa, tosin ne päättyivät n. klo. 24-01. Töissä käytiin säännöllisesti, eihän muuten olisi kulkuneuvoja ollut varaa hankkia ja ylläpitää.
Puhehan oli koulun käynnistä,ei mistään töissä käymisestä.
Olin kouluaikanakin töissä, aina aamuisin 2-4 tuntia ja kesätyöt tietysti. Ehkäpä kouluaikana nykyäänkin voisi opetella aamuvirkuksi, vai kuinka?
Mielenkiintoinen kanta. Mitä maastamme on tulossa, kun ihmiset eivät enää koulussakaan jaksa käydä, kun yöt pitää myllätä ympäriinsä. Minulla kahdeksattakymmentä käyvällä on parempi syy vetää iltapäivätirsat kuin nuorilla, jotka myös voisivat yönsä nukkua, mutta kun ei vaan huvita. Älkää hyvät nuoret nillittäkö itse aiheuttamaanne ongelmaa!
Mistähän se nuorten ”eri unirytmi” johtuu? Vanhemmat voisivat katsoa peiliin. Olen tuosta unentarpeesta aivan eri mieltä. Unen tarve vähenee yleensä vasta keski-iässä. Ja kyllä, menin nukkumaan kymmeneltä. Koulussa piti useimmiten olla klo 8, ammattikoulussa aina. Tekulla jotkut päivät alkoivat jo kello 7.
Nuorten unen tarve on suurempi,katsos kun kasvavat.Tutkitusti nuorten unirytmi on erilainen kuin keski-ikäisillä.Keski-ikäisillä on eri unentarve kuin vanhuksilla ,ymmärrätkö?Vauva nukkuu enemmän kuin murrosikäinen,onko kovin vaikeaa? Nämä on hyviä sankaritarinoita omasta nuoruudesta ,kun tehtiin kaikki oikein ja nykynuoret tekee kaikki väärin.Tuollainen ajattelu ei ole uutta vaan sehän on toistuvaa ,kun aika kultaa muistot.
Totuus on totuus ja itse aiheutettu ongelma on helpompi korjata itse, kuin sysätä se jonkun muun tehtäväksi. Onko tuttu sanonta; minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lusmuilunkin??
2000-luku ja älypuhelimet/nettipelit ovat tämän ajan lasten ja nuorten elämän sekoittaneet ja se, että nukkumisaikaa lykätään puolen yön yli. Moponuoria oli 1990-luvulla ja sitä ennenkin, mutta kotiin tulivat iltakymmeneltä. Amis alkoi joka päivä klo 8. Ihmisen keho tarvitsee tietyn nukkumisajan vuorokaudessa, lapsille ja nuorille eritoten tärkeää.
Ei alkanut joka päivä klo 8.Eikä tultu kotiin joka päivä klo 10,tosin silloin ei ollut 90-luku ,oli 70-luku kun olin mopoiässä.
Riippui ehkä paikkakunnasta. Turussa amis alkoi 70-luvulla aina klo 8. Siihen aikaan, kun bussit olivat kaikkein täysimpiä. Mulla oli hyvä tilanne, kun aamulla lähdin päätepysäkiltä, bussit eivät tehneet ohareita. Eikä tarvinnut bussia vaihtaa torilla. Yhtenä päivänä viikossa se loppui aiemmin kuin klo 16. Ja kuten ”Turkulainen” mainitsee, minäkin kävin Turussa kansakoulua lauantaisin 2 ensimmäistä vuotta. Vanhemmat olivat jo silloin lauantait kotona.
Oman lapsen koulu alkoi klo 8.30, koska oppilaita tuli ympäri pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata, joissakin valinnaisaineissa yläasteella tyyliin kotitalous saattoi olla ns. nollatunti jo ennen tätä. On mielestäni hyvä aloitusaika ja antaa pelivaraa koulumatkoihinkin sekä illalla harrastuksiin.
PS. Helsingissä juntimpaa ei nuorisolla ole kuin mopo, tytöillä sen sijaan on skoottereita. Täällä Salossa ei näytä sellaista mopohuoltoa olevan, joka osaisi säätää tyhjäkäynnin, kaikilla tuntuu olevan nykiviä pakkoliikkeitä oikeassa ranteessa ja jatkuvaa vingutusta.
Juntti on nolo nykyään.
Mopo on olemattomalla tyhjäkäynnillä syvältä, en ymmärrä mitä upea teinityttö miettii näistä mopo-jonneista.
Piti vielä lisätä, että heittäkää ne tekoripset hemmettiin, kaikki ovat kauniimpia ilman niitä.
Tähän vois joku upea teinityttö nyt vastailla sedälle. Saas nähdä mitä tapahtuu.
En suunnitellut mitään, mutta jos vasta kympin uutisten jälkeen menin nukkumaan, sen kyllä aamulla huomasi.
Perjantaina ja lauantaina sitten pyörittiin kylillä sellaisina aikoina, jota en omille lapsille sallisi. Tämä ihan kokemuspohjalta, monenlaista tuli silloin nähtyä ja joskus myös tehtyä.
Normaalit työpäivätkin alkavat jo klo 7 tai 8 eikä niitä aina voi itse valita. Kannattaa opetella jo koululaisena tuohon työrytmiin. Se edellyttää tietysti kunnon yöunia ja itsekuria kuten myös kotikuria.
Miksei koulujen kesäloma voisi alkaa 1.6.ja päättyä 31.8., kuten vanhaan hyvään aikaan. Silloin ei ollut mitään syyslomia eikä pitkiä joululomia, kuten nykyään, mutta ihan hyvin jaksettiin koulua käydä. Kesällä sai jo teini-ikäisenä tehdä pari kuukautta työtä ja ansaita rahaa omaan käyttöön ja silti jäi vielä lomaa vietettäväksi. Kaikki uudistukset eivät aina ole parannuksia niiden kohteeksi joutuneille.
Ennenvanhaan käytiin koulua lauantaisin. Muuten olen sitä mieltä, että elokuulla voisi tosiaan koulu alkaa vasta enemmän loppukuusta, vanhempien ja Euroopan lomakautta, kun on vielä koko elokuu, syyskuukin. Syysloma lyhyempi, kohta koittaa sitten joululoma. Turku oli pitkälti tätä mieltä, mutta sitten mentiin virran mukana. Koulupäivän alku opettaa menemään säännöllisesti myös työhön. Keväällä juuri saatiin lukea, etteivät koulusta tulleet hallinneet edes ajankäyttöään. Esimerkiksi monissa kolmivuorotöissä on mentävä silloin, kun käsketään, jotta edellinen vuoro pääsee kotiin, ei kauaa voi katsella koska aamuvuorolainen sattuu heräämään. Ollaan kyllä oltu itsekin nuoria, mutta koulusta ei myöhästytty kuin kerran. Viimeisenä lukiovuonna, tahallaan, jotta tiedettiin miltä se tuntuu.… Lue lisää »
Teini-ikäisten fysiologinen päivärytmi poikkeaa kaikista muista ikäluokista siinä, että se on vahvasti jälkijättöinen. Pienet lapset ja useimmat 60+ ikäiset ovat taas luonnostaan vahvasti aamuvirkkuja. Yksilötasolla on vaihtelua, mutta keskimäärin näin, ja koska kyse on fysiologiasta, niin siihen vaikuttaminen esimerkiksi moralisoimalla on mahdotonta. Ihminen voidaan pakottaa elämään kehonsa tarpeiden vastaisesti ja siihen voi jopa tottua, mutta elinikää se lyhentää. Mitä tavoittelemisen arvoista on siinä, että kalliit koulurakennukset pidettäisiin nykyistä suurempi osa vuodesta tyhjillään vailla ilmanvaihtoa? LVI-insinöörien nykyisen opetuksen mukaisesti rakennus, jossa ei ole ihmisiä, ei tarvitse ilmanvaihtoa, ei edes mätäkuun aikana. Kesäloma on myös aikaa, jolloin monet lapset eksyvät tavalla tai… Lue lisää »
Aloitetaan siitä, että mennään nukkumaan ajoissa. Katsotaan sitten, onko klo 8 pakottamista väärään rytmiin. Tällä hetkellä ollaan kaukana tuosta rytmistä. Lisäksi ruutu juuri ennen nukkumaan menoa heikentää unen laatua eli terveysvaikutuksia kannattaa etsiä ihan jostain muualta kuin liian aikaisista aamuista. Liikkumattomuuskin on yleinen riskitekijä, mikä vaikuttaa myös uneen. Surkea kehitys näkyy hyvin varusmiesten painoindeksissä ja cooperintestituloksissa. Eli ensin pitäisi laittaa oma pesä kuntoon ja vasta sitten esittää muille muutoksia.
Vaikka koulu alkaisi aina klo 10 aikaan, niin yhtä väsyneinä sinne vääntäytyisitte kuin 8:ksikin, jos vielä keskiyön aikaan netissä pyöritte. Elämän tavat ja – järjestys uusiksi, niin kyllä pärjää.
Hienoa, että vanhempi väki pääsee taas kertomaan, että nuoriso on pilalla.
Tutkimusten mukaan myöhempi aamu on antanut parempia tuloksia jaksamisen ja sitä myötä kouluarvosanojen suhteen. Mutta kyselyissä enemmistö nuorista on myös vastustanut myöhempiä aamuja, kun pitäisi olla vastaavasti pitempään koulussa ja sitä myötä olisi vähemmän vapaata iltapäivällä. Ymmärtäähän tuonkin.
Mutta on siinä kyllä vanhempiin katsomista, jos lapsi saa kukkua yömyöhään kylillä tai ei passita lasta kouluun kun ei jaksa tai huvita.
Laste ja nuorten unen puute johtuu vastuuttomista vanhemmista. Ei lapsi ole vanhemmille kaveri vanhemmat kertovat lapselle ja nuorelle rajat ja katsovat, että niitä noudatetaan.
Pois energia juomat ja vähennetään kännykän ja netin käyttöä. Nukkumaan riittävän aikaisin. Täytyy ymmärtää, että kakilla ihmisillä on unen tarve erillain, sekä lapsella ja nuorella pidenpi kuin aikuisilla. Riittävä määrä liikuntaa, hyvät ruokatottumukset pois sokerit ja limsat sekä ehdottomasti energiajuomat.
Itse 70-luvulla lapsuutta ja nuoruutta viettäneenä muistan, kun nuoret vetivät viinaa kaksin käsin ja jopa myivät sitä pimeästi, ajoivat moporallia ja varastelivat tai rikkoivat kaiken mitä irti sai. Discojen pihat olivat väkivaltaisia tappelupaikkoja jne. Nämä jotka haukkuvat nykynuorisoa olivat itse pahempia.
Aikamoisessa porukassa liikuit. Minulle tuollainen oli vierasta enkä tiennyt siitä mitään.
Hyvä, kun joku muistaa muutakin kuin sen oman erinomaisuutensa. Nuoriso oli huomattavasti väkivaltaisempi ja myös vedettiin viinaa ja tupakkaa kuin olisi loppu lähellä! Viestin Urheilutalolla tapeltiin ulkopaikkakuntalaisten kanssa, ja joka viikonloppu. Oli siellä näitä tämän ajan päättäjiäkin, muisti vaan pätkii. Vanhempi ikäluokka on unohtanut myös omat ryyppäämisensä lavatanssien aikakaudelta, naapurin ukko rehellisesti naureskelee 50-luvun touhuja.