Koululaiset katoavat – Salolla on nyt kaksi vaihtoehtoa

Tänään keskiviikkona 410 pientä salolaista heittää ensi kertaa repun selkäänsä ja suuntaa opintielle. Koulun aloittaminen on suuri taitekohta lapsen elämässä ja iso muutos koko perheen arjessa.

Tilastojen valossa uudet oppivelvolliset kuuluvat alati harvinaisemmaksi käyvään joukkoon. Salkkari uutisoi tiistaina, että koulunsa aloittavien määrä kulkee sekä Salossa että useissa naapurikunnissa laskevalla käyrällä. Vielä pari vuotta sitten ekaluokkalaisia oli liki viisi sataa. Pudotus on raju. Samat haasteet hallitsevat Somerolla ja Kemiössä.

Koululaisten väheneminen on luonnollista seurausta laskevasta syntyvyydestä, josta Suomessa on oltu huolissaan jo vuosien ajan. Perheen perustaminen on nykyihmisen elämässä monisyinen vyyhti, jossa sattuma, suunnittelu ja olosuhteet luovat mitä moninaisimpia syy–seuraus-suhteita.

Kuntatalouden tasolla on kuitenkin selvä, että nuorten ikäluokkien hiipumisella on monia ikäviä kerrannaisvaikutuksia. Niinpä Salossa saadaan kateellisena suunnata katseet naapurikuntaan.

Paimiossa ekaluokkalaisten määrä on muikeassa kasvussa. Kun koulut siellä torstaina avaavat ovensa, luokkiin pujahtaa 160 uutta oppilasta. Se merkitsee yli kymmenen prosentin kasvua viime vuoteen.

Paimio on houkuttanut lapsiperheitä jo useamman vuoden. Yksi selittävä tekijä on luonnollinen: Turun läheisyys.

Maakunnan keskuskaupunki on päässyt kasvu-uralle. Lähivuosina etenkin itäiseen Turkuun kohdistuu isoja odotuksia. Tähän perustuu myös surullisenkuuluisa ratikkahanke. Turku aikoo kehittää Kupittaan aluetta entistä voimakkaammin ja toivoo sinne syntyvän työpaikkoja ja vireää taloudellista toimintaa.

Turun kasvu on näkynyt jo pitkään etenkin Kaarinassa, jossa esimerkiksi asuntomarkkinat käyvät kovilla kierroksilla. On luonnollista, että asumismukavuutta etsivien lapsiperheiden katse on kääntynyt Paimioon. Väestökehitys etenee aaltojen tavoin. Työmatkan pituus ja mukavan kodin neliöhinta ovat toistensa vaihtoehtoiskustannuksia.

Paimiosta ajaa vajaassa puolessa tunnissa Turkuun. Salosta matka taittuu suurin piirtein samassa ajassa – junalla.

On ilmeistä, että mikäli Turku jatkaa kasvamistaan, työssäkäyntialue laajenee pikkuhiljaa yhä kauemmas. Se todennäköisesti tapahtuu moottoritien suuntaisesti ja nimenomaan Helsinkiä kohti.

Salolla on kaksi vaihtoehtoa. Täällä voidaan joko jäädä odottelemaan milloin muuttoliike kääntyy itsekseen. Odotellessa voidaan jännittää miten pieniksi ikäluokat ehtivät laskea ja montako lähikoulua joudutaan sulkemaan.

Toinen vaihtoehto on yrittää jouduttaa kehitystä. Tunnin juna ja lähijunaliikenne ovat itsestään selvä vetovoimatekijä, riittävä asuntotarjonta ilmeinen välttämättömyys. Lisäksi kaupungin tunnettuutta tulisi kehittää johdonmukaisesti. Pelkkä mainoskyltti motarin vieressä ei riitä.

Lapsiperheissä pohditaan monenlaisia muuttujia. Viikonlopun Salkkarissa amerikkalainen Matthew Congleton kertoi muuttavansa perheineen Turkuun, koska lasten koulumatka tuntui Salossa hankalalta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ruuhkien kanssa on painittu sekä Paimiossa että Kaarinassa, mikä on laittanut monet perheet harkitsemaan muuttoaikeitaan.

Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus. Potentiaaliset uudet asukkaat pitää saada vakuuttumaan, että asiat hoituvat mutkattomasti. Sujuva arki on juuri sitä rikkautta, jota Salo haluaa tarjota kalliin elämän tilalle.

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien päätoimittaja.