Kaupunginpuutarhuri Matti Nikander ihmetteli jo viime kesänä, että jokin vaivaa Salon torin vieressä sijaitsevan Tykkipuiston eli Horninpuiston vanhaa lehtosaarnea.
Hän huomasi, että kyseessä on jokin toukka, ja tarkempi tutkimus osoitti, että puun lehtiä kaluavat saarnipistiäisen toukat. Tänä kesänä sama vitsaus on iskenyt puuhun uudestaan.
– Saarnipistiäinen on viiden vuoden aikana yleistynyt Länsi-Suomessa. Sen toukat syövät lehtosaarnen lehtiä, ja olen nähnyt tänä kesänä niitä myös Länsirannassa, Seppä Laurin patsaan puistossa olevissa saarnissa siellä täällä. Kesäloman aikana huomasin niitä myös joillakin salolaisilla pihoilla, Nikander kertoo.
Vuonna 2018 Luonnonvarakeskuksen tutkijat tarkastivat Salon keskustan saarnet, ja silloin niissä ei vielä ollut merkkejä tästä Tomostethus nigritus -nimisestä pistiäisestä. Silloin ötökkä oli kuitenkin levinnyt jo Salon lähialueille: Lohjaan ja Raaseporiin.
– Saarnipistiäistä on esiintynyt ennen esimerkiksi Norjassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Kroatiassa. Sen leviäminen pohjoisempaan liittyy luultavasti ilmaston lämpenemiseen, Nikander toteaa.
Tykkipuiston suuri lehtosaarni on Nikanderin arvion mukaan peräisin 1930-luvulta, kuten muutkin Horninpuiston vanhat puut. Vanhempia puistopuita Salosta löytyy ainoastaan Asemapuistosta, jossa on jäljellä tsaarin vallan aikana istutettuja puuvanhuksia.
Syksyllä 2018 Salon kaupunki hankki Horninpuiston lehtosaarneen kausivalot, yhteensä yli 10 000 lediä. Valot sytytetään lokakuun lopulla, ja ne valaisevat pimeää aikaa aina kevättalveen saakka. Tykkipuiston valopuu on ehtinyt ilahduttaa ihmisiä jo viitenä talvena.
Mutta miten valopuun nyt käy? Kuoleeko se?
– Ei se välttämättä kuole. Pistiäinen on tavallaan harmiton ja aiheuttaa pääasiassa esteettistä haittaa. Puun latvusto on aika kaluttu, mutta puu pyrkii tekemään kuitenkin uutta lehteä. Lisäksi siinä on erittäin paljon siemenpähkylöitä. Ehkä puu reagoi sillä tavoin tuholaiseen, Nikander miettii.
Huolissaan puutarhuri silti on.
– Kun toukat vaivaavat puuta jo toista vuotta peräkkäin, se saattaa alkaa vaikuttaa puun kasvuun, hän myöntää.
Kun pistiäinen kerran löytää puun, on suuri todennäköisyys, että se kiusaa sitä seuraavanakin vuonna, sillä toukat talvehtivat koteloina maassa, puun ympäristössä. Torjuntakeinotkin ovat vähissä, kun kyseessä on niin valtava puu.
– Torjuntatoimia on, mutta ne ovat hyvin työläitä ja epävarmoja. Myös linnut popsivat saarnipistiäisen toukkia, eli sekin voi vaikuttaa haittaa vähentävästi, Nikander miettii mahdollisuuksia.
Saarnipistiäisen toukat syövät puun lehdet siten, että jäljelle jää vain lehden ruoti. Jos toukat tekevät tuhojaan monena vuonna peräkkäin, puun kunto saattaa heiketä. Silloin voidaan joutua harkitsemaan kaatamista.
– Sen varalle, että Horninpuiston vanhoja puita joudutaan jossain vaiheessa kaatamaan, on puistoon istutettu jo ennakolta vuonna 2018 yksi euroopanpyökki ja muutamia vuorivaahteroita. Kyseiset puut on hankittu suurikokoisina taimina eteläisestä Ruotsista, jotta tulossa on uusia vähän erikoisempia puita, Nikander mainitsee.
Kausivalot ovat Horninpuiston lehtosaarnessa ympäri vuoden, eikä niitä oteta välillä pois. Niissä on kasvunvararakenne, eli ne antavat periksi rungon ja oksien paksuuntuessa. Johtojen ei siis pitäisi haitata puuta, mutta Nikander on alkanut epäillä päinvastaista.
– Eivät valojohdot myöskään helpota puun olemista. Toukka-asiaan ne eivät tietenkään vaikuta, mutta ehkä ne voivat haitata puun kykyä kasvattaa uusia lehtiä.
Ainakin ensi talvena lehtosaarni saa kuitenkin vielä toimia valopuuna. Se on jo päätetty.
– Tarkkailemme puun kuntoa ja olemme toiveikkaita, Nikander sanoo.
Valopuun tuholainen
Tomostethus nigritus
- Aikuinen saarnipistiäinen on musta ja siivekäs, 7–8 mm pitkä. Toukka on vaaleanvihreä ja täysikokoisena noin 10 mm pitkä.
- Pistiäinen munii saarnen silmuille toukokuussa. Toukat kuoriutuvat kesäkuun alussa ja syövät lehdet lähes kokonaan.
- Toukat voivat syödä saarnen melkein lehdettömäksi. Puu pystyy kuitenkin kasvattamaan kesän aikana uudet lehdet, mutta kasvu jää heikoksi.
- Toukat pudottautuvat maahan koteloitumaan. Saarnipistiäinen talvehtii kotelona.Lähde: Ötökkätieto.fi
