Salolaiset omenatarhurit odottavat keskinkertaista omenavuotta – kuivuus ja myrskyt heikensivät satoa

0
Hedelmätarha Axelssonin Tiina Axelsson poimii talteen Jaspi-lajikeen omenoita. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Omenan satokausi on nyt parhaimmillaan, ja salolaisilla omenatarhoilla kerätään talteen kesä- ja syysomenoita.

Omenanviljelijät odottavat keskinkertaista satoa, mutta ennakoivat kotipuutarhureille tavallista huonompaa omenavuotta.

Alkukesän kuivuus kuritti kesäomenoita, joiden sato ja koko jäivät tavallista pienemmiksi. Angelniemeläisellä Hedelmätarha Axelssonilla edes tihkukastelu ei täysin pelastanut kesäsatoa, kertoo omenanviljelijä Harri Axelsson.
– Tihkukastelu pitää puun hengissä, mutta se ei jaksa kasvattaa omenan kokoa.

Haasteita aiheutti myös omenapuiden kukinta, joka jatkui tavallista pitempään, jopa kahdesta kolmeen viikkoa. Pitkä kukinta-aika johti siihen, että hedelmät kypsyivät eriaikaisesti.
– Samassa puussa voi olla täysin kypsää ja täysin raakaa omenaa. On vähän hankala ajoittaa poiminta, Axelsson sanoo.

Loppukesän sateet ovat kuitenkin pelastaneet syksy- ja talvilajikkeet, joiden sadosta on tulossa kesäomenien satoa parempi. Niiden ansiosta kokonaissadosta on tulossa keskinkertainen.

Hedelmätarha Axelssonilla on runsaan 12 hehtaarin omenaviljelmät. Ensimmäiset hedelmät kerättiin tänä vuonna jo heinäkuun lopussa, ja sadonkorjuu jatkuu lokakuun lopulle saakka.

Angelniemeläisellä Hedelmätarha Axelssonilla kerätään parhaillaan talteen syysomenoiden satoa. Omenatarhuri Harri Axelssonilla on kädet täynnä sadonkorjuun kanssa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Satoennuste on hyvin samanlainen myös angelniemeläisellä Paula Achrénin Puutarhalla, jossa on vajaan kahdeksan hehtaarin omenaviljelmät.

Omenanviljelijä Paula Achrén sanoo olevansa satoon tyytyväinen.
– Hyvällä mielellä olemme. Tällä hetkellä poimimme syysomenoita.

Hänkin valittelee, että alkukesän kuivuus heikensi kesäomenien satoa ja pienensi niiden kokoa. Loppukesän sateet ja onnistunut pölytys ovat kuitenkin pelastaneet tilannetta syys- ja talvilajikkeiden osalta, ja raekuuroilta on toistaiseksi vältytty.

Achrén pyörittää omenatarhallaan myös mehuasemaa, jonne kotipuutarhurit voivat tuoda omenoitaan mehustettavaksi. Hän arvioi, että kotipuutarhojen omenasato jää Salon seudulla tavallista heikoimmaksi.
– Mehuasemalla on ollut melko hiljaista.

Kemiönsaarelaisen Söderlångvikin omenatarhoissa hedelmien poimintaa ei ole varsinaisesti vielä aloitettu, vaan siellä odotetaan myöhäisempien varastolajikkeiden kypsymistä.

Vastaava puutarhuri Karin Arfman arvioi, että myös Söderlångvikissä sadosta on tulossa tavanomainen.
– Suunnilleen samoissa mennään kuin viime vuonna. Tämä vuosi ei ole mitenkään poikkeuksellinen.

Arfman kuitenkin korostaa, että syys- ja talvilajikkeet ovat vasta kypsymässä ja että tarkkaa ennustetta sadosta on vielä vaikeaa antaa. Poiminta aloitetaan vasta syyskuun puolessa välissä.
– Mitä vain voi vielä sattua. Esimerkiksi myrsky tai raekuuro voi heikentää satoa.

Kesäomenat kärsivät helteistä ja kuivuudesta, mutta syys- ja talvilajikkeiden ansiosta sato on keskinkertainen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kuivuus ja kuumuus ovat heikentäneet omenasatoa Söderlångvikissä vain jonkin verran. Isommat vahingot aiheutti elokuun alussa riehunut Sylvia-myrsky.
– Myrsky pudotti jonkin verran aikaisten lajikkeiden omenia maahan. Luonnonoikut ja -ilmiöt voivat yllättää, eikä niille oikeastaan voi mitään, Arfman sanoo.

Söderlångvikin omenatarhoissa on kaikkiaan noin 23 hehtaarin omenaviljelmät, joista suurin osa sijaitsee Tolfsnäsin tilalla ja vain pieni osa Söderlångvikin kartanolla.

Perniöläisellä Mäntylinnan Mehustamolla mehustuskoneet ovat käynnistyneet tällä viikolla. Yrittäjä Jonas Jokilehto ei osaa vielä tarkkaan sanoa, millainen kotipuutarhojen sato on tänä vuonna.

Viime vuosina sato on hänen mukaansa ollut hyvin vaihteleva.
– Joka vuosi aina jollakin on todella hyvä ja jollakin todella huono sato. Se tuntuu vaihtelevan paljon jopa saman alueen sisällä.

Jokilehdon omasta kotipuutarhasta on tulossa tänä vuonna tavallista vähemmän omenoita.

Mäntylinnan mehustamolla mehustetaan omenoita elokuun lopulta aina lokakuulle saakka. Mehustukseen tuodaan tavallisesti kerralla noin viidestäkymmenestä sataan kiloa omenoita.

Hedelmätarha Axelssonilla on vajaat parikymmentä tuhatta omenapuuta, jotka tuottavat vuosittain arviolta 150 000 kiloa omenaa. Kuvassa Tiina Axelsson. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kerro paras omenareseptisi, ja voit voittaa leffalipun

Miten hyödynnät kotipihan omenapuun sadon? Löytyykö sinulta resepti isoäidin parhaaseen omenapiirakkaan? Entä millaisista omenoista syntyy paras omenahillo?

Salon Seudun Sanomat etsii juttua varten lukijoiden omenareseptejä. Lähetä luottoreseptisi sähköpostilla osoitteeseen aino.koli@sss.fi maanantaihin 28.8. mennessä.

Kerro viestissäsi, mistä resepti on peräisin sekä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Liitä viestiin myös kuva. Mainitse viestissä, saako sinua haastatella juttua varten.

Reseptejä lähettäneiden kesken arvotaan leffalippuja.