Sairaanhoitaja Tuula Kuusisto siirtää tiputustelinettä syrjemmälle Tervaskannon palvelutalossa Somerolla.
– Ei tässä ole mitään järkeä. Emme saa tehdä työtämme, vaikka meillä olisi pätevyys, Kuusisto huomauttaa päätään pudistellen.
Kuusistolle tiputus on tuttua, sillä hänellä on ollut pitkään lupa laittaa asukkaille tippa, kun nämä tarvitsivat suonensisäitä hoitoa esimerkiksi keuhkokuumeeseen tai muihin tulehduksiin. Kesällä Varhalta tuli määräys, että suonensisäistä hoitoa ei saa palvelutaloissa antaa. Lääkärin määräämästä vaativasta hoidosta huolehtivat nyt Salon kotisairaalan sairaanhoitajat.
Kuusisto valmistelee asukkaalle antibioottipistosta.
– Ennen hänelle olisi laitettu tippa. Aiemmin hoivakoteihin nimenomaan haettiin hoitajia, joilla on lupa suonensisäiseen hoitoon, Tällä turvattiin sitä, että vanhuksia ei tarvitse siirrellä. Miksi nyt mennään taaksepäin, hän ihmettelee.
Varhan eli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päätös koskee Somerolla Tervaskannon ja Katajakodin palvelutaloja sekä terveyskeskuksen yhteydessä olevaa Mäntykotia. Tervaskannon esimies Mervi Uutela on ihmeissään.
– Meiltä evättiin tärkeä toiminto, mutta mitään ei annettu tilalle. Varha ei ole ratkaissut sitä, miten asiat oikeasti hoidetaan. Kotisairaala on 40 kilometrin päässä Salossa. Silloin kun olemme pyytäneet sieltä apua, emme ole sitä saaneet, Uutela kertoo.
Uutela ei syytä Salon kotisairaalaa, sillä se sai Somerolta kerralla kontolleen 120 tehostetun palveluasumisen asukasta.
– Ei heillä ole resursseja. Antibioottia tiputetaan usein kolme kertaa päivässä 3–5 päivän ajan ja hoitoja on tarvittu usein. Miten tämä hoituisi Salosta käsin? Tässä ei teoria ja käytäntö kohtaa alkuunkaan.
Uusi käytäntö on johtanut siihen, että vahvat antibiootit annetaan vanhuksille nyt pistoksina. Uutela korostaa, että pistokset ja tiputus suoneen eivät ole sama asia.
– Tippa tehoaa nopeammin. Lisäksi vanhusten heikot lihakset ovat kovilla, kun joudutaan pistämään vahvoja lääkkeitä ja usein. Jo yksi annos vaatii usein kaksi pistosta.
Uutela on todella surullinen vanhusten puolesta tapahtuneesta.
– Tervaskannossa on panostettu sairaanhoitajien määrään, jotta vanhukset voisivat olla täällä loppuun asti. Siirtäminen vuodeosastolle tai sairaalaan hoitoa varten on vanhuksille todella raskasta.
Tervaskannon viidestä sairaanhoitajasta neljällä on lupa antaa suonensisäistä hoitoa. Uudet linjaukset ovat tuoneet mukanaan turhautumista.
– Yksi sairaanhoitaja lähti muualle ihan tämän takia ja toiselle tämä oli viimeinen pisara, Uutela sanoo.
Uutela on tehnyt myös oman ratkaisunsa ja irtisanoutunut Varhan palveluksesta.
– Varhassa on pomoja toisensa perään. Minulla on kolme esimiestä, joilta tulee koko ajan kyselyitä ja selvityspyyntöjä samoista asioista. Oma lisänsä ovat nämä mitä ihmeellisemmät ajatukset.
Uutela on ollut Tervaskannossa töissä kymmenen vuotta.
– Olen viihtynyt erinomaisesti ja meillä on tosi hyvä ilmapiiri. Varhan myötä kaikki mahdollisuudet vaikuttaa omaan työyhteisöön kuitenkin katosivat. Myös raha on niin tiukalla, että edes bingon voittoina annettuihin karkkeihin ei ole enää varaa.
Uutelaa odottaa työ yksityisessä palvelukodissa.
– Siellä minulla on yksi esimies ja sen jälkeen on toimitusjohtaja.
Varha vetoaa Valviran ja avin ohjeeseen
Hallintoylilääkäri: Muutoksella turvataan laadukasta lääkehoitoa.
Varhan hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi selittää suonensisäistä hoitoa koskevaa linjausta avin ja Valviran antamalla ohjeella.
– Valvira ja aluehallintovirasto ovat jo aiemmin antaneet ohjeen, että sosiaalihuollon asumuspalveluissa ei saa tehdä vaativaa hoitoa. Palvelutalot ovat sosiaalihuollon toimintaa, joissa ei saa tehdä vaativaa hoitoa ilman terveydenhuollon lupaa, Peltoniemi huomauttaa.
Peltoniemi kertoo, että isommissa kaupungeissa muutos on Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle tehty jo aiemmin. Esimerkiksi Salon palvelutaloissa vaativasta hoidosta on vastannut jo aiemmin Salon kotisairaala.
– Muutamia kuntia toimi Varsinais-Suomessa vielä entisen käytännön mukaan eli palvelutaloissa annettiin suonensisäistä hoitoa ja laitettiin kipupumppuja. Nyt koko Varhan alueella toimitaan kansallisen ohjeen mukaan, Peltoniemi toteaa.
Peltoniemi sanoo, että muutoksella turvataan laadukasta lääkehoitoa.
– Sosiaalihuollon asumuspalveluissa sairaanhoitajia on suhteessa muuhun henkilökuntaan vähän. Näin joka vuoroon ei välttämättä riitä sairaanhoitajaa.
Varhan linjaus ei vaikuta kotisairaanhoitoon eikä vuodeosastoihin, jotka ovat lain mukaan terveydenhuollon palveluita. Yksityisissä palvelukodeissa voidaan antaa vaativaa hoitoa Valviran tai aluehallintoviraston luvalla.
”Teemme sen mihin rahkeet riittävät”
Someron palvelutalojen asukkaiden vaativa hoito on hoidettu kesästä saakka Salon kotisairaalasta, jossa työskentelee 12 sairaanhoitajaa. Muutos ei tuonut kotisairaalaan lisää henkilökuntaa.
Kotisairaalan osastonhoitaja Tuija Skarp ei ota suoraan kantaan siihen, riittävätkö kotisairaalan resurssit myös Somerolle.
– Otamme pyynnöt vastaan ja teemme sen, mihin resurssit ja rahkeet riittävät. Jos on paljon hoitopyyntöjä, joudutaan tekemään rajauksia, Skarp sanoo.
Skarpin mukaan suurin osa palvelutaloista tulleista vaativan hoidon pyynnöistä pystymään toteuttamaan.
– Yleensä pyyntöön pyritään vastaamaan saman päivän sisällä. Joskus hoidon aloitusta joudutaan siirtämään seuraavaan päivään. jolloin neuvotellaan lääkärin kanssa. Kesällä tilanne oli vähän vaikeampi, koska sijaisia ei saatu riittävästi.
Skarp huomauttaa, että matkat ovat kotisairaalalle haaste.
– Ympärillä on iso alue, joten matkoihin menee aikaa. Jo Salossa on kauempana olevia kohteita kuten Perniö ja Suomusjärvi. Pyrimme suunnittelemaan reitit siten, että edestakaista ajoa tulisi mahdollisimman vähän.
Someron kotisairaanhoito aloitti yhteistyön Salon kotisairaalan kanssa viime vuonna.
– Olemme pyytäneet apua iltaisin ja viikonloppuisin suonensisäiseen hoitoon, jos omat sairaanhoitajat eivät ole voineet hoitaa asiaa. Joskus apua on saatu, mutta aina ei Salosta ehditä, Someron kotihoidon esimies Mari Paasikivi kertoo.
Suonensisäistä hoitoa kotisairaanhoidon hoitajat ovat antaneet Somerolla jo pitkään.
TOIMITTAJAN KOMMENTTI:
Keinotekoisia raja-aitoja
Ei tarvitse ihmetellä, että palvelutalojen sairaanhoitajat ovat Somerolla (ja varmasti monessa muussakin paikassa) ihmeissään. Saman pätevyyden ja luvat hankkineet sairaanhoitajat saavat laittaa tippoja kotisairaanhoidossa ja vuodeosastolla, mutta heiltä se on potilasturvallisuuden nimissä kielletty.
Kaiken päälle Salosta odotetaan saman pätevyyden ja luvan hankkineita sairaanhoitajia laittamaan tipat ja seuramaan tiputusta. Se tietää 80 kilometrin matkaa yhden hoidon takia, vaikka paikan päällä olisi päteviä sairaanhoitajia hoitamaan homman muun hoitotyön ohessa.
Tiedotusvälineissä on jatkuvalla syötöllä uutisia hoitajapulasta. Tässäkö on tapa, jolla Valvira ja aluehallintovirastot ja viime kädessä hyvinvointialueet hoitavat hoitajapulaa? Asetetaan arkijärjellä katsoen täysin keinotekoisia rajoja, joilla estetään joustava ja tehokas työvoiman käyttö ja viedään koulutetuilta sairaanhoitajilta mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan.
Samalla vaikeutetaan huonokuntoisten vanhusten hoitoa varsinkin isojen keskusten ulkopuolella. Juuri palvelutalot hoitavat valtaosan huonokuntoisista vanhuksista loppuun saakka.
Mikä ero näillä sairaanhoitajilla on? Ja mikä heidät erottaa toimenkuvassaan, että toinen saa laittaa tipan, toinen ei? Onko se tämä uusi Varha/Harha, joka tällaisia päätöksiä keksii. Vanhojen hoidosta näyttää tulevan ihan yhdentekevää nykyisille asioista päättäville tahoille.
Ei mitään eroa, ja sama koulutus ja testit pitää suorittaa, että sairaanhoitaja voi laittaa tippoja. Tässä vain leikitään näillä termeillä ja tehdään virkapöytien ääressä päätöksiä miettimättä tippaakaan, mitä päätökset merkitsevät käytännössä.
Näin saadaan hoitoalan vetovoima laskemaan entisestään.
Eivät ole tainneet vielä tajuta, että heistäkin tulee joskus mahdollisesti hoidon tarpeessa olevia ikäihmisiä. Nykyiset isot palkkatulot eivät silloin auta, jos hoitajia ei ole.
Niin eihän tämä uudistus tuonut kuin päällikköjä päällikön päälle, ja jotka nimetään poliittisin perustein. Milloin tämä uudistus tuo sitä sujuvuutta ja helpotusta hoitoon pääsyyn? Onko näin, että me asukkaat olemme Varhaa varten eikä niin että Varha on meitä varten. Miksei Sipilän ehdotusta yksityisen terveydenhuollon mukaan otosta perusterveydenhuoltoon oteta uudestaan harkintaan? Aivan sama mille jäille ne rahat menevät, jos sairas tarvitsee hoitoa. Miksi sosialistit vastustavat tätä ja miksi pitää antaa kansalaisen kärsiä? Vai onko tämä sitä vihervasemmiston politiikkaa, että väestö ajetaan kaupunkeihin maaseudulta?
Voi kun on hieno sote-uudistus, mentiin metsään ja lujaa. Onko uudistuksessa ollut mitään hyvää?
Tämä ei voi olla totta. Juuri siellä, missä on valtaosa meidän huonokuntoisista vanhuksista, estetään sairaanhoitajia tekemästä työtään ja hoitamasta vanhuksia mahdollisimman hyvin heidän viimeisinä aikoinaan. Tämän täytyy olla pilaa tai sitten asumispalveluista puhuvat byrokraatit eivät ole koskaan käyneet palvelutalossa, jossa vanhuksia hoidetaan vuorokauden ympäri.
Tämä on sitä hulluutta, jota niin kauan on odotettu. Eläköön hyvinvointialueet.
Voi hyvänen aika, miten voi olla mahdollista tällainen tänä aikana, kun muutoinkin on pulaa hoitajista. Varhan hallitus, nyt silmät auki ja järki käteen. Uusi päätös ei ole kuin kopautuksen päässä.
Pulinat pois. Varhassa on niin isopalkkaisia johtajia, että heillä on kaikki viisaus. Kyllä se pitää tehdä niin kuin pomot määräävät.
Nythän jo Pirkanmaan Varhassa on yt-neuvottelut tulossa – vai ovatko ne jo meneillään – joten sairaiden hoito heikkenee entisestään. Yt:t tuskin koskevat päälliköitä ja päälliköiden päälliköitä, jotka näistä asioista palaveeraavat työajan ulkopuolella yli tonnin ylityökorvauksilla. Mihin sitten enää Varhaa tarvitaankaan, kun ihmiset kuolevat hoidon puutteeseen? Pohditaan ylitöinä, missä kaikki hoitajat ovat???
Kyllä se terveyskeskustoiminta menee vieläkin huonommaksi. Ei olisi tuollaista uskonut unissakaan. Kovaa vetoa yhteen suuntaan. Onko valtataistelu sairaanhoitajilla näin kova. Kyllä sitä on koko ajan ollut, mutta tämä huononnus yllätti.
Pitäähän näiden uusien kallispalkkaisten päälliköitten ja kirjoituspöytäpomojen saada päteä? Mitähän siitä tulisi, jos vain palkkaa nautittaisiin ja tehtäisiin joitain oikeita ja edistäviä päätöksiä?
Mitä useammin tämän uutisen lukee niin pääsee käsitykseen, kuinka hullua se on. Järki on tosiaan katoava luonnonvara. Pahinta on, että se on hävinnyt ensimmäisenä poliittisilta päättäjiltä.
Miksi tuo terveydenhuollon uudistus ajettiin keskeneräisenä väkisin läpi? Varmaan palkattiin kalliita johtajia ja pikkupomot päälle sekä uusia määräyksiä estämään joustavan toiminnan. Rahaa palaa, ja mikään ei toimi. 15 vuotta tätä on suolattu ja yhteiskunnan varoja tuhlattu. Hävetkää kaikki päättäjät ja oppilaat kuuntelemaan asiantuntijaa.
Ruotsalaisethan tästä jo varoittivat vuosikymmeniä sitten, kun siellä todettiin, että pieleen meni uudistus. Meidän ’uudistuksemme’ on varmaan sieltä kopioitu. Minun mielestäni sana uudistus tarkoittaa aina jotain parempaa kuin nykyinen, mutta minähän olenkin vain ihan tavallinen tallaaja, joka en vissiin mistään mitään ymmärrä, ainakaan päättäjien mielestä. Sen kuitenkin olen jo huomannut käytännössä, että terveydenhuollossa on menty huonompaan suuntaan.
Se ajettiin väkisin läpi, kun Kiuru sen edellisessä hallituksessa keskeneräisenä torppasi, niin Marinin hallituksen piti saada se sulka hattuunsa, ehkä jokunen lausuma vaihdettuna., Nyt sitten ihmettelemme tätä sekoilua. Mikään ei paremmaksi muuttunut. Päinvastoin.
Isoja ongelmia näillä ei-hyvnvointialueilla. Pikainen purku ja paluu entiseen, ennen kuin kaikki toimiva on tuhottu.
Paljon selvitellään, mutta mikään ei toimi. Työn tekeminen hyvin on sula mahdottomuus. Se on siis tehty mahdottomaksi.