Salossa on halua tarkastella kouluja alueellisena vetovoimatekijänä, mielestäni ihan oikein ja perustellusti. Sen sijaan en yhdy toteamukseen, että elinvoimatyö olisi epäonnistunut. Sitä ei ole edes aloitettu.
Pian kymmenen vuotta sitten tehty opinnäytetyö osoitti näiden alueiden olevan muuttovoittoalueita. Itäisen Salon tyypillinen muuttaja oli pääkaupunkiseudulta muuttava ja siellä työssäkäyvä lapsiperhe, jolle tärkein muuttoperuste oli lähellä oleva koulu ja päiväkoti sekä hyvät liikenneyhteydet. Hajalan alueella oli suuntana Turku, muuten samoilla perusteilla. Kiinteistövälittäjillä on sama kokemus.
Teijon suunnalla vaikuttavin oli asumisympäristön erityislaatu ja metalliteollisuus, mutta siellä koulun lopettamisesta oli puhuttu jo aiemmin, eikä sinne lapsiperheitä juuri ole muuttanut.
Puhe koulun lopettamisesta on kuin markka-aikaan puhe devalvaatiosta. Kun se aloitetaan, se toteuttaa itse itsensä. Kun koulun lakkauttaminen näyttää mahdolliselta, koulu ei enää ole muuttoperuste kylälle.
On ollut Salolle kohtalokasta, että tiedossa olleista tosiasioista huolimatta koulun merkityksestä alueille, tarpeellista elinvoimatyötä ei ole tehty. Koulujen lopettamiset on nähty Salon elinvoimalle merkittävämpinä.
Tuloksena Marttila oli naapureistamme ainoa, joka Salon lisäksi koki muuttotappiota koronan jälkeisinä muuttobuumivuosina. Etätyö ei vienyt ruutukaavojen kerrostaloista ruutukaavojen kerrostaloihin, kun haettiin väljempää asumista parantamaan etätyöolosuhteita asumisen ohella.
Salossa puuttuvat tontit, myös moottoritien läheltä, ja tehokas markkinointi. Hajalassa on nyt tontit, mutta ne ovat esillä vain kyläyhdistyksen nettisivulla.
Kyliemme erityispiirteiden kehittäminen ja hyödyntäminen Salon elinvoimaa kasvattamaan on juuri sitä työtä, jota kaupungin elinvoima tarvitsee. Keskustan alueella on jo lupaavaa liikettä, mutta potentiaalisten muuttajien haaveita on yhtä monta erilaista kun on muuttoa harkitseviakin. Salolla on järjestettävissä vastaus suurimpaan osaan näistä: Ne on vaan todettava ja toteutettava, otettava käyttöön.
Jos Meri-Halikon mahdollisuuksia merellisenä syväväylällä varustettuna ”täydellisenä” asumispaikkana suht` lähellä moottoritietä halutaan hyödyntää ja markkinoida, näen ehdottomasti koulun olevan tärkeä tekijä. Jos kuntaliitosta ei olisi tehty, Halikko olisi jo toteuttanut suunnitelmansa ja alue eläisi.
Mielestäni Salon elinvoiman vahvistamiseen tähtäävä vahvuuksien ja mahdollisuuksien kehittämispyrkimys ei ansaitse nimitystä poliittinen puliveivaus.
Ismo Saari
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Salo
Miksi pitäisi lakkauttaa kyläkouluja, eikö voida lakkauttaa koulua keskikaupungilta?? Maksaako koulukyyti enemmän keskustasta poispäin, kuin keskustaan päin? On hyviä kunnostettuja kyläkouluja ja surkeassa kunnossa olevaa keskustan koulua, voisiko ajattelutapaa muuttaa?
Maksaisi enemmän, koska kuljetettaviakin olisi enemmän.
Itseasiassa parin sadan oppilaan kuljettaminen maksaa enemmän kuin parin kymmenen.
Jos keskustaan kujetetaan parin kolmen lopetettavan kyläkoulun oppilaat, tai kekustan huonokuntoisesta koulusta kaikki hyväkuntoisiin kyläkouluihin, sama pääluku, miten se enemmän voisi maksaa? Tietysti ja onneksi päättäjät ovat viisaita ja tietävät mikä on kaupungin ja sen asukkaiden etu.
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Tuntuu siltä, että visiossa on keskittäminen keskustaan. Tämä ei poliitikoille kelvannut, joten strategiaan kirjattiin korulauseita kylien merkityksestä. Kuitenkin esim. Hajalan koulupäätöksen jälkeen ilmoitettiin, että nyt Hajala saa näyttää mahdollisuutensa. Kunta ei siis sitoutunut alueen kehittämiseen, asia jätettiin kylän hoidettavaksi.
Tarvitseeko enää ihmetellä, jos tulokset ovat laihoja. Keskittämisajatusten takan olevat voivat olla tyytyväisiä, kun olivat oikeassa.
Saloon liitettiin 10 maalaiskuntaa, Koska niitä kehitetään, Huomioikaa ,kun liitos tapahtui, ilmoitettiin, että mikään ei muutu, esim, poliisi ,terveyskeskus kesällä kiinni, kouluja suljettu ja osaksi myyty, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, nähdään.
Kuntaliitokset tapahtuivat, koska Halikkoa ja ehkä Perniötä lukuun ottamatta kaikki kunnat olivat elinkelvottomia ja valtion sossutukien varassa, turha haikailla 50-luvun aurinkoisia kesiä.
Kannattaisiko valita kaupunkiin sellaiset virkamiehet, jotka esityksiä tehdessään ajavat tasapuolisesti kaikkien kunnanosien etua?
Alue on liian laaja ja valituiksi tulevat uudet virkahenkilötkin usein haluavat asua kaupungissa tai peräti muilla paikkakunnilla alueen ulkopuolella. Miten he voisivat hoitaa tasapuolisesti koko aluetta? Miten he ylipäätään voivat hoitaa meidän asioitamme, jos eivät edes halua itse asua täällä? Viettävät kaupungintalolla virka-ajan ja sitten hurauttavat moottoritielle.
Salossa on tehty koko yhdistettyjen kuntien ajan sitä, ettei liitosalueiden taajamien eteen ole tehty mitään, pikkuhiljaa vain saaneet hiipua. Ainoastaan paikalliset aktiiviset henkilöt ovat niitä parannuksia tehneet, minkä ovat voineet. Kaupungissa on päättäjiä, jotka ovat pitäneet kiinni city-keskustasta, ettei se kuihdu. Kuitenkin edes lähimmät taajamat olisivat tarvinneet ok- ja rivitalojen rakentamista, siten keskustan asiointien tarvekin olisi kasvanut. Elinvoimatyö meni pahasti pieleen, koska koronavuosina sitä muuttoliikettä olisi saavutettu. Nyt se asukaslukuun saadun kasvun oletan tulleen, kun alueella asuvat ukrainalaiset ovat saaneet kotikuntaoikeuden.
Eikös tässä joku hienosti todennut, ettei keskustaajamasta korona-aikaan toiseen taajamaan kerrostaloon juuri kukaan muuttanut? Jos tarjolla ei ole omakotitaloja, joissa olisi koulua-päivähoitoa lähellä, niin niitä muuttajia ei vain ole.
Kyllä, juurikin niin.
Mm. Joensuun kunnanvaltuusto päätti rakentaa kaksi koulua alle 6 km päähän toisistaan, jotta saadaan asukkaita houkuteltua myös kaupungin laitamille.
Ottakaa oppia Salon päättäjät, kyliä kannattaa kehittää ehdottomasti, jos meinaa pysyä muuttotappiolistauksista poissa.
Perheet haluavat nimenomaan lapsensa pieniin muutaman kymmenen oppilaan kouluihin kuin monen sadan oppilaan kouluihin lapsiaan.
Tämä jos mikä on kilpailuvaltti pääkaupunkiseutuun nähden, olkaa rohkeita päättäjät.