Unohdettuja tapauksia.
Sellaisia ovat pienet voimalapadot, joita on satoja ympäri Suomea. Yksi unohdetuista on Holstenkosken pato, joka sijaitsee Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä Aneriojoella.
1800-luvulla padottu Holstenkoski oli toimeettomana kymmeniä vuosia.
Jylhän kiviseinämän tarina on nyt tullut päätökseensä. Viimeiset vesimassat virtaavat patorakennelman läpi ensi vuonna.
Holstenkosken pato puretaan maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelman rahoituksella. Purkutöiden myötä kaloille avautuu yli 40 kilometriä avointa puro- ja jokialuetta.
Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiön mukaan Salon noin 60 padosta arviolta 40 vaatisi kunnostustoimenpiteitä.
Holstenkosken pato on kahdella mittarilla poikkeuksellinen.
Ensinnäkin, kyseessä on ensimmäinen purettava vesivoimalaitospato Varsinais-Suomessa.
Lisäksi Holstenkoski on ensimmäinen hanke, joka on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma Noususta. Ohjelman jatkuminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Maa- ja metsätalousministeriön osuus kattaa noin 200 000 euron patohankkeesta 60 prosenttia.
– Loput rahoituksesta tulee muun muassa Salon kaupungilta, WWF:ltä ja Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistykseltä, tarkentaa Valonian vesistöasiantuntija Jussi Aaltonen.
Rahoituksen riipiminen kasaan oli työlästä sekä Aaltosen että Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen Markku Marttisen mielestä.
– Nousu-ohjelma oli käänteentekevä, vaikka sekään ei ratkaissut koko rahoitusta. Meidän pienillä jäsenmaksutuloilla tällaista ei mitenkään pystyisi kustantamaan. Hyvä, kun voimme edes hiukan osallistua, Marttinen sanoo.
– Vuosikymmeniä padon alkuperäisen toiminnan päättymisen jälkeen padon omistajalla ei ollut resursseja osallistua purkutöihin, eikä niistä ole omistajalle hyötyä, Aaltonen täydentää.
Aluksi Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalatalousviranomainen oli tilannut konsultin suunnittelemaan padon ohittavan kalatien Holstenkoskelle.
Suunnitteluprosessin aikana tavoite jalostui padon osittaiseen purkamiseen.
– Kalatie on parempi kuin ei mitään, mutta se ei toimi aukottomasti. Kalat eivät välttämättä löydä sitä ja tiessä on aina omat ylläpitotarpeensa, Aaltonen kertoo viitaten erityisesti kalatien tukkeutumiseen.
Sekä Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen että Valonian tavoitteena on avata koko Kiskonjoen vesistö. Toimenpiteet eivät edistä Aaltosen mukaan ainoastaan kalojen elinoloja.
– Kyseessä on koko ekosysteemi. Kosken palauttaminen luonnontilaiseksi vaikuttaa positiivisesti joen virtauksiin, hyönteisiin ja uhanalaisiin simpukkalajeihin.
– Täällä on tehty paljon saukkohavaintoja ja nekin kärsivät padosta.
Turhia patoja on sekä Aaltosen että Marttisen mukaan satoja ympäri Suomea. Holstenkoski on niistä vain yksi esimerkki.
– Sähköntuotannon näkökulmasta tämän kokoinen voimala tuottaa maksimissaan 0,2 megawattia, eli noin sadalle sähkökiukaalle sähköä. Se on mitätön määrä, Aaltonen sanoo.
Kaksikon mukaan eliöstölle koituvat haitat ovat huomattavasti suuremmat kuin pienen padon hyötyvaikutukset.
Mikäli patoa ei kuitenkaan pureta, siihen tulisi rakentaa kalareitti.
– EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa avaamaan vaellusreittejä ja palauttamaan luonnolliset virtaukset. Pienillä voimaloilla ei ole yleensä luvissa tällaisia velvoitteita. Asia aiotaan korjata nykyisessä hallitusohjelmassa, Marttinen toteaa.
Aaltosen ja Marttisen mielestä kansallisella tasolla tulisi tehdä selvitys purettavien voimalapatojen priorisoinnista, jossa punnittaisiin padon purkamisesta syntyviä hyötyjä vesiluonnolle ja ihmisille sekä patojen merkitystä sähköntuotannolle.
Holstenkoski olisi tällaisen prioriteettilistan kärjessä uomaverkostonsa ja luontoarvojensa vuoksi.
Holstenkosken patohanke on käynnistynyt keväällä.
Varsinaiset rakennustyöt eivät ole vielä alkaneet, sillä ensin on kilpailutettava urakoitsijat.
Aaltosen mukaan hanke valmistuu joka tapauksessa ensi vuonna.
– Hankkeen tavoitteena on saada koski mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Tärkeimpiä toimia sen eteen ovat patoaltaan ruoppaus, padon avaaminen ja kosken kunnostus.
Aaltonen ja Marttinen toteavat, että Holstenkosken pato on vasta pieni puro isossa meressä.
– Salon seudulla ja Suomessa ylipäätään on niin paljon kunnostustarpeita vaativia vesistöjä, että jatkoa vastaaville toimenpiteille on varmasti luvassa, Aaltonen vakuuttaa.
Marttinen odottaa Kiskon Kirkkojärvelle jo malttamattomana vaelluskaloja. Niiden nousua tunnistaa Kosken kalatielle hiljattain asennettu laskuri.
Kiskonjoen meritaimenkantojen vahvistamiseksi hoitoyhdistys on valmis tekemään kaikkensa. Yksi merkittävimmistä askelista on jo Holstenkosken padon purun myötä otettu.
Holstenkosken rahoittajat
– Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelma
– WWF Suomi
– Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö
– Salon kaupunki
– Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys
– Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri
– Lounais-Suomen kalatalousalue
