Salossa on tänä vuonna syntynyt ennätyksellisen vähän vauvoja. Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla vauvoja syntyi 129.
Viime vuonna Salossa syntyi 312 vauvaa, toissavuonna 307, vuonna 2020 vauvoja syntyi 301 ja vuonna 2019 309, selviää HS:n Tilastokeskukselta pyytämistä tilastoista.
Vauvoja syntyy Suomessa vuoden jälkipuoliskolla Tilastokeskuksen tilastojen mukaan pari prosenttia enemmän kuin ensimmäisellä puoliskolla ja eniten vauvoja syntyy heinä- ja elokuussa.
Vaikka vauvoja syntyisi Salossa edellisvuosien tapaan myös tämän vuoden loppupuoliskolla kaksi prosenttia enemmän kuin alkupuoliskolla, jäisi syntyneiden vauvojen määrä silti tänä vuonna 259:ään. Näin ollen syntyneiden vauvojen määrä olisi vähentynyt viime vuodesta 17 prosentilla.
– Uskon, että monella maailmantilanne saattaa vaikuttaa siihen, ettei lapsia haluta nyt hankkia. Ihan kaikki kriisit voivat vaikuttaa, niin sota, ilmastonmuutos kuin sellainenkin kun älylaitteiden aiheuttamat mielenterveysongelmat. Moni ei ehkä uskalla hankkia lapsia siksi, pohtii Tiina Lindholm.
Lindholm itse ei kuulu heihin, sillä hän on kuuden viikon ikäisen Isabelin äiti.
Kaarinalainen Lindholm oli torstaina käymässä Salossa, Mirva Kurun tekemässä vyöhyketerapeuttisessa vauvahieronnassa.
– Olemme toista kertaa hieronnassa. Isabelilla on vähän ilmavaivoja ja hikkaa, minkä lisäksi vähän pallea- ja lonkkajumia, ja hieronta on auttanut siihen, Lindholm sanoo.
Mirva Kuru ei varsinaisesti ole huomannut alkuvuoden syntyvyyden laskua työssään.
– Olen tehnyt vielä niin vähän aikaa vauvahierontaa, että se on ollut koko ajan nousujohteista. Muutenkin kiinnostus vaihtoehtoisiin hoitoihin on ollut kasvussa. Kesä-heinäkuussa oli hiljaisempaa, mutta se ehkä johtui ennemmin kesästä kuin syntyvyyden laskusta, hän miettii.
Kuru on samaa mieltä Lindholmin kanssa siitä, että heikon syntyvyyden syynä voisi nimenomaan olla maailmantilanne.
– Ihan jo viime syksynkin sähkökriisi voi vaikuttaa siihen, että ihmiset miettivät talouttaan eri tavalla.
Syntyvyys on laskenut tämän vuoden alkupuoliskolla koko Suomessa. Tilastokeskuksen kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän kuin alkuvuonna 2022. Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin.
Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, kun se vuonna 2019 oli enää 1,35. Tämän jälkeen, vuosina 2020 ja 2021, syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi jälleen laskuun niin, että kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajanjakson tasolla.
– Syntyvyyden lasku on tänä vuonna edelleen jatkunut, sillä viimeisen 12 kuukauden ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,28. Luku on ennätyksellisen alhainen, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
Syntyvyyden kehitys on ollut ennakoitavissa. Korona-aikana ja sen jälkeen perheisiin on syntynyt toisia ja kolmansia lapsia, mutta ensisynnyttäjien määrä on Salossa laskenut. Näin myös toisia ja kolmansia lapsia tulee pitkällä tähtäimellä syntymään aiempaa vähemmän. Nyt pitäisi pohtia kaikki käytettävissä olevat ratkaisut siihen, miten perheenperustamisiässä olevia nuoria pariskuntia asettuisi Saloon asumaan. Selvittämällä asumistoiveita ja kulkuyhteyksien tarvetta sekä huolehtimalla naisvaltaisten alojen työpaikkojen riittävyydestä pääsemme hyvään alkuun.
Syntyvyys on laskemassa, kun ehkäisyt ovat moninaistuneet, ilmaisia sekä nuorienkin saatavissa. Näin ei ollut 50- ja -60 luvuilla, niin vauvoja tuli noin vaan. Eikä voinut aborttejakaan hakea, kun niiden saantiin oli tiukat kriteerit eikä jälkiehkäisypillereitäkään silloin ollut. E-pillerit tekivät tuloaan, ja ensimmäisen lapsen jälkeen sai reseptin.
Ei tähän nykyiseen maailmaan ja poliittiseen toimintaan kannata lapsia tehdä.
Asia ei ole niin yksinkertainen. Vanhempien pitää kantaa lapsesta myös vastuu. Afrikka on tästä hyvä esimerkki lapsia kyllä on, mutta köyhyys on niin suuri ettei se pysty takamaan lapsille normaalia elämän edellytyksiä ja siksi he lähtevät hakemaan Euroopasta parempaa tulevaisuutta niin kuin nyt nähty on.