Tappotuomio tuli: riistakeskus antoi luvan yhden Hajalan suden kaatamiseen, vaikka riehujia on kahdeksan

Saloon on myönnetty poikkeuslupa suden kaatamiseen, jotta Paimion reviiriksi kutsutun susilauman vakavalle häiriköinnille saataisiin loppu. Suomen riistakeskuksen arvion mukaan riski uusille hyökkäyksille on ilmeinen: sudet käyvät toistuvasti ja kiihtyvällä tahdilla kotieläinten kimppuun erityisesti Hajalassa ja Vaskiolla.

Lupa annettiin yhden suden pyytämiseen. Arvion mukaan Paimion reviirin susilauma on 7–8 yksilön kokoinen ja koostuu susipariskunnasta, sen tämänvuotisesta pentueesta ja yksittäisestä edellisvuoden pennusta, joka on jäänyt laumaan.

Nykyään lauma majailee enemmän Salon kuin Paimion puolella ja on tehnyt toistuvasti hyökkäyksiä tuotantoeläintiloille. Hurjin tapaus oli hiljattain elokuussa, jolloin susi raateli yhdessä yössä Hajalassa Mikkolan tilalla lampaita niin, että 25 uuhta kuoli ja 17 sai vammoja.

Hakemuksessa tavoiteltiin kahden suden kaatamista, mutta lupa saatiin yhdelle. Onko yhden suden kaatamisella aidosti vaikutusta tällaisen lauman käyttäytymiseen?

– Kyllä riistakeskus arvioi, että tällä on suurella varmuudella pelotevaikutus. Kun muut laumasta näkevät yhden jäsenensä tapon, ne ymmärtävät jatkossa varoa lammastiloja ja tätä lammastilaa, vastaa Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson.

Hänen mukaansa susien hyökkäykset tuotantoeläintiloille ovat tavallisesti harvinaisia.

– Toki joka kesä susien aiheuttamia vahinkoja on, mutta ne ovat yleensä yksittäisiä eivätkä toistu. On perusteltua uskoa, että tämä lauma on oppinut pahoille tavoille. Se tulee jatkuvasti tuotantoeläintiloille ja erityisesti tälle yhdelle ja samalle lammastilalle. Tämä on ihan poikkeuksellista.

Hän toteaa, että jos yhden suden kuolema ei muuta lauman käytöstä, asia arvioidaan uudelleen.

– Susihan on tiukasti suojeltu, ja luvan pitää olla tarkkaan rajattu toimenpiteisiin, joita enintään tarvitaan toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi. Varman päälle lupia ei myönnetä. Jos osoittautuu, että yhden suden tappo ei riitä, on mahdollista hakea uutta lupaa.

Yleensä poikkeusluvalla pyritään kaatamaan nuoria susiyksilöitä, sillä alfayksilöiden kuolema voi hävittää lauman tai toisinaan muuttaa sen entistä arvaamattomammaksi. Riistakeskus katsoo, että riski voidaan tässä tapauksessa ottaa: Paimion laumasta saa kaataa alfanaaraan tai alfauroksen. Perusteluna on, että hyökkäykset todennäköisesti ovat alfaparin eivätkä nuorten susien tekoja. Jos alfayksilöitä ei saisi kaataa, kaatolupaa ei pystyisi laittamaan edes täytäntöön.

– Lauman hajoaminen ei myöskään horjuta suden suojelua, sillä lähistöllä on useita elinvoimaisia susilaumoja, Jörgen Hermansson taustoittaa.

Hän myöntää, että sitä vaihtoehtoa ei voi sulkea pois, etteikö alfayksilöiden tappaminen voisi saada laumaa sekaisin niin, että ne aiheuttavat entistä enemmän haittaa.

– Riski ei kuitenkaan ole niin suuri, etteikö lupaa olisi voitu myöntää.

Susia on paljon Varsinais-Suomessa. Ensimmäinen susireviiri muodostui maakuntaan vasta 2000-luvun puolivälissä, mutta tällä hetkellä Varsinais-Suomessa on eniten susireviirejä koko Suomessa. Runsaan valkohäntäpeurakannan vuoksi susien reviirit voivat täällä olla pieniä ja susikanta siksi tiheä.

Laumojen määrä myös kasvaa vauhdilla. Esimerkiksi vuonna 2021 Varsinais-Suomessa oli kuusi perhelaumaa, nyt kymmenen.

Hermansson kertoo, että laki ei mahdollista susikannan pienentämistä varmuuden vuoksi, vaikka ruuhka-Suomessa ollaankin.

– Susilaumoja ei voi Suomessa rajoittaa sen perusteella, onko niiden määrä kestävä vai ei. Susi on tiukasti suojeltu, eikä sellaisia lakipykäliä ole, joilla voisi tehdä päätöksen, että Varsinais-Suomessa kuusi laumaa riittää. Voimme vain puuttua ilmaantuneisiin ongelmiin.

Riistakeskus antoi elokuussa myös toisen poikkeusluvan suden kaatamiseen. Salon lisäksi Uudessakaupungissa yksi susi sai tappotuomion.

– Sillä sudella ei ole mitään tekemistä Paimion lauman kanssa, ja perusteet luvalle ovat erit, toteaa Hermansson.

Uudessakaupungissa lopetetaan yksittäinen susi, joka käy toistuvasti pihoilla ja taajamissa eikä säikähdä pelottelusta. Se ei ole käynyt kotieläinten kimppuun vaan on uhka ihmisille.

Paimion lauma taas vaikuttaa erikoistuneen kotieläimiin. Iskuja on ollut tänä kesänä useita, Mikkolan tilan lisäksi Paimiossa ja Vaskiolla. Lampaiden lisäksi sudet ovat käyneet hevosten kimppuun ja palanneet samoille tiloille useita kertoja. Pyyntilupahakemuksen mukaan vahinkoja on syntynyt 35 000 euron arvosta.

Mikkolan tilalla on tähän mennessä koetettu karkottaa susia yhteistyössä riistakeskuksen, WWF:n ja SusiLifen kanssa. Susia on koetettu pitää loitolla vartijalaamoilla, petoaidoilla, elektronisilla karkottimilla ja tarkkailulaitteilla. Riskialttiista laitumista on luovuttu, ja uuhia kuljetetaan sisään yöksi.

Sudet eivät ole pysyneet poissa, ja Mikkolan tilalla on niin paljon lampaita – viisisataa – että kaikkia ei pystytä tuomaan sisälle. Kuljetukset stressaavat eläimiä, ja laidunalueen tulee olla iso loiskuorman pienentämiseksi. Vaikeinta aitaaminen on jokilaaksossa, jossa lampaat vastaavat jokitörmän luonnon monimuotoisuudesta.

Suomen riistakeskus katsoo, että ympärivuorokautisen vartioinnin lisäämistä nykyisestä ei voida pitää työmäärä- ja kustannussyistä enää kohtuullisena.

Ensimmäisenä Salon ja Uudenkaupungin häirikkösusien pyyntiluvista kertoi Turun Sanomat.

Suden saa metsästää vain Mikkolan tilalla

• Suomen riistakeskus antoi luvan yhden suden kaatamiseen Hajalassa.
• Suden saa metsästää tarkkaan rajatulla, 500 hehtaarin kokoisella alueella Mikkolan tilalla, elokuun loppuun mennessä.
• Metsästyksessä saa käyttää menetelmiä, joita tavallisesti ei sallita: moottorikäyttöisiä ajoneuvoja sekä yötähtäimiä ja valonvahvistimia. Nämä helpottavat laajan laidunalueen tarkkailua ja susien tunnistamisen niiden liikkuma-aikana eli hämärän ja pimeän aikaan.
• Metsästys on luvassa sallittu ainoastaan vahtimismetsästyksellä tai akuutissa tilanteessa, jossa susi havaitaan laitumella. Esimerkiksi ajojahti on kielletty.
• Poikkeusluvalla pyydetty susi kuuluu valtiolle ja toimitetaan Luonnonvarakeskukselle tutkimuskäyttöön.