Työvoimapula on iskenyt pahasti Varsinais-Suomen lastensuojeluun. Tällä hetkellä Varhassa on täyttämättä 34 lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa. Sosiaalityöntekijöistä puuttuu näin ollen neljännes, sillä virkoja on alueella kokonaisuudessaan 135. Lisäksi parhaillaan täytetään kolmea johtavan sosiaalityöntekijän virkaa.
– Päteviä hakijoita ei vaan tunnu löytyvän ja tilanne on hankala, erityisesti nyt kesällä, Varhan sosiaalityön johtaja Soile Merilä kertoo.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Varhalta 4. syyskuuta mennessä selvitystä sen lastensuojelun tilasta.
Varha on joutunut toistuvasti käyttämään rekrytointifirmojen kautta hankittuja ostopalvelusosiaalityöntekijöitä selvitäkseen lastensuojelun lakisääteisistä velvoitteista. Heidän sopimuksensa tehdään korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.
Tällä hetkellä Varhan lastensuojelussa työskentelee lapsiperhepalveluiden johtaja Krista Ryödin mukaan 12 ostopalveluna hankittua sosiaalityöntekijää. Lisäksi osaa tehtävistä hoitavat sijaispätevät sosiaalityöntekijät.
Väkeä on hankittu ainakin Sofitan, Auttavat sossut ja Sosiaalityön Palmun kautta.
Eniten ostopalvelutyöntekijöitä on Loimaan seudun sote-alueella, josta puuttuu kymmenen viranhaltijaa. Kahdeksasta alueesta vain pohjoisessa Turussa ei ole avoimia alan virkoja.
Ryödin mukaan ostopalveluna hankittujen työntekijöiden avulla kaikki lastensuojeluilmoitukset pystytään Varhassa ottamaan käsittelyyn vaaditun seitsemän vuorokauden sisällä. Sen sijaan kaikkia palvelutarpeen arviointeja ei saada tehtyä lain vaatimassa kolmessa kuukaudessa.
Lastensuojelun tilasta Turun Sanomiin on kertonut kolme Varhan alueella työskentelevää sosiaalityöntekijää. Eräs lyhytaikaisella sopimuksella Varhan alueella pienissä kunnissa työskentelevä on järkyttynyt lastensuojelun tämä vuoden alamäestä.
– Lähiesimiehiä ei pienissä kunnissa ole, ja kollegojakin hyvin vähän. Työtä on hirveästi, mutta tukea ei saa mistään, hän sanoo.
Toinen taas kuvailee huostaanottoja pelottaviksi juuri yksin jäämisen takia. Turun Sanomat ei kerro tässä jutussa esiintyvien sosiaalityöntekijöiden nimiä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Ryödin mukaan lähiesimiehet ovat kyllä aina tavoitettavissa, mutta Varhan myötä he ovat siirtyneet sosiaali- ja vammaispalvelujen aluekeskuksiin, eivätkä ole fyysisesti läsnä joka toimipisteessä. Merilä ja Ryödi korostavat, että kuntia laajemmalla hyvinvointialueella on enemmän mahdollisuuksia tehdä tiimityötä ja pyytää apua, mutta toimintatavat vaativat vielä selkeyttämistä.
Suurin huoli sosiaalityöntekijöillä on lasten ja nuorten jäämisestä ilman apua. He kritisoivat sitä, että lastensuojelun asiakasperheitä tavataan ainakin pienempien kuntien osalta kiireen vuoksi aivan liian harvoin.
– Itse menin perheeseen, jossa edellinen, irtisanoutunut sosiaalityöntekijä ei ollut ehtinyt käymään aikoihin. Siellä olivat vastassa likaiset, laiminlyödyt lapset ja asiat todella monin tavoin todella pahasti pielessä. Näin ei pitäisi missään nimessä päästä käymään, eräs lyhytaikainen työntekijä painottaa.
Laki ei määritä lastensuojelun piirissä olevan lapsen tapaamisista muuta, kuin että sen on tapahduttava riittävän usein lapsen yksilöllisesti arvioitujen tarpeiden mukaan.
Merilä on kuitenkin samaa mieltä siitä, että kaikki lastensuojelun asiakaskäynnit eivät ole Varhassa tai sitä ennen joissakin alueen kunnissa toteutuneet riittävällä tiheydellä työvoimaongelmista johtuen.
Varha ei ole päässyt tavoitteeseensa siitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä olisi korkeintaan lain rajaama määrä eli enintään 35 asiakasta. THL:n huhtikuisen tilaston mukaan liikaa asiakkaita oli heistä 24 prosentilla. Suurinta yksittäistä asiakasmäärää Ryödi tai Merilä eivät kunnilta periytyneistä sekavista asiakastietojärjestelmistä saa selville, mutta parhaimmillaan luku on noin 25–37 välillä.
Ensi tammikuusta lähtien raja tiukkenee 30 asiakkaaseen. Lakimuutoksen tavoitteena on muun muassa mahdollistaa asiakaslasten tapaamisten tihentäminen.
– Ajallisesti tulee tiukkaa toteuttaa se tässä työvoimatilanteessa, Ryödi sanoo.
Asiantuntija: Lasten turvallisuus ja oikeudet vaarassa
Vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylönen Lastensuojelun keskusliitosta yllättyy kuullessaan toimittajalta Varhassa avoimien virkojen ja ostopalvelutyöntekijöiden määrän. Hän näkee tilanteessa ongelmallisiksi niin lasten oikeuksien kuin lastensuojelun kaiken lakisääteisyyden toteutumisen.
– Tilanne Varhassa on erittäin huolestuttava, Ylönen toteaa.
Lastensuojelulaki määrittää, että kiireellisistä sijoituksista voi käyttää päätösvaltaa ainoastaan virkasuhteessa oleva työntekijä ja sijoituksen jatkamisesta ja huostaanottoasioista vain johtava viranhaltija. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee olla virkasuhteessa.
– Miten nämä lakipykälät voivat toteutua, kun viranhaltijoita puuttuu näin paljon, Ylönen pohtii.
Kun vakituisia viranhaltijoita ei ole riittävästi, päätösehdotuksia jopa äärimmäisistä toimista joutuvat tekemään myös perheitä ja lapsia tuntemattomat sijaiset ja lyhytaikaiset ostopalvelutyöntekijät.
– Siinä on aivan merkittävän suuresta vallasta ja vastuista kysymys, eikä sekään ole oikein, jos vakituiset työntekijät joutuvat toimimaan vain kumileimasimina näissä päätöksissä. Lisäksi heidän työtaakkansa on varmasti kohtuuton tässä tilanteessa, Ylönen huomauttaa.
Erityisesti Ylönen on huolissaan siitä, miten esimerkiksi väkivalta tai muut ongelmat saadaan kaivettua esiin harvoissa tapaamisissa ja työntekijöiden jatkuvasti vaihtuessa.
– Näillä lapsilla on korkea kynnys lähteä kertomaan niistä elämänsä vaikeimmista asioista täysin vieraille ihmisille. Lastensuojelun sosiaalityöhän perustuu luottamuksen rakentamiseen lapsen tai nuoren kanssa ajan kanssa. Jos lapsi tietää, että tämäkin ihminen häviää tästä kolmen kuukauden sisällä, niin hän joutuu todella punnitsemaan, uskaltaako kertoa asioistaan vai aiheuttaako kertominen hänelle vaan lisää riskejä, kun apua ei saakaan, Ylönen sanoo.
Ylönen korostaa, että tilanteesta ei tule syyttää yksittäisiä sosiaalityöntekijöitä. Vastuu on hyvinvointialueen.
– Perheen ja lapsen kannalta tällainen vaihtuvuus on todella kriittistä. Kun sosiaalityöntekijä ei tunne tai opi tuntemaan asiakasperheitään, lapset voivat olla jopa hengenvaarassa, Ylönen huomauttaa.
TS: Riitta Alakoski
Salon alueella turvauduttu ostopalvelutyöntekijöihin
Salon alueella lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä tarvitaan lisää.
– Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöistä on valitettavasti pulaa. Tällä hetkellä on avoimia virkoja, joita hoidetaan kolmen ostopalvelusosiaalityöntekijän avulla, kertoo sosiaali- ja vammaispalvelujen palvelualuepäällikkö Eeva Purhonen.
Vaikka lisäkäsiä tarvitaan vielä, niin Purhonen on iloinen siitä, että yhteen avonaiseen tehtävään saatiin hiljattain palkattua sosiaalityöntekijä.
Palvelualuepäällikön mukaan työntekijät saavat tarvittavaa tukea.
– Avohuollon tiimissämme on kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää, joten työntekijät saavat hyvän tuen työhönsä, Purhonen toteaa.
Salon alueella ei ole tällä hetkellä viivästyksiä lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä.
SSS | Veikko Nurminen
Varhan hyvä toiminta, johtonsa puolesta, saattoikin olla vain harha?
Varhasta tuli harha apua ja hoitoa tarvitseville. Alueellisestikin liian laaja. Mitä on saatu lukea myös työpaikkoja hakeneiden kokemuksista, ettei avoimia paikkoja näy missään, hakemuksista ei tiedä, että lukeeko niitä kukaan ja jos paikkaa tarjotaan, niin mistä. Samoin hoivapaikan kanssa, alue on laaja, kun tyhjää paikkaa haetaan.