Heinäkuu ja aurinkoinen aamupäivä. Auto kurvaa Somerolla sijaitsevalle omakotitaloalueelle.
Napakka kädenpuristus ja katse silmiin, niin kuin asiaan kuuluu. Someron kuuluisin kalamies Jarno Vähämäki ohjaa toimittajan ja kuvaajan takaterassilleen, jossa odottaa herkullinen kahvi- ja pullatarjoilu.
Terassilla istuessa käy heti selväksi, että nyt saavuimme todellisen kalaäijän temppeliin. Sisustuksessa on paljon kala- ja meriteemaa.
Kun Vähämäki alkaa kertoa kalastusbisneksistään, niin ei ole ihme, että hänet tunnetaan kalastuspiireissä.
– Olen perustanut JKing Fishing Oy:n vuonna 2012. Olen osakkaana yhdessä Samu Pohjolan ja Tommi Salon kanssa. JKing Fishing keskittyy pelkästään vieheenvalmistukseen ja -myyntiin, toteaa Vähämäki yrityksen toiminnasta.
Valmistuksen lisäksi Vähämäki pyörittää More Than Fishing Oy:ta, joka myy ja järjestää valmiita kalastusmatkapaketteja. Tällä hetkellä yritys on lepotilassa.
Matkailubisnes on ollut kannattavaa, mutta se on Vähämäen mukaan vienyt tolkuttomasti aikaa.
Edellinen retki järjestettiin keväällä 2022. Yrityksen tulevaisuus on vielä hämärän peitossa.
– Retkiä tehtiin Gotlantiin ja Öölantiin. Molemmissa saarissa oli mökki. Haimme asiakkaat aina lentokentältä, ja pienellä bussilla taitoimme matkaa kohteissa.
Uistin- ja matkailutoiminnan lisäksi Vähämäellä on oma toiminimi, joka tekee kalastusmatkailun kehittämisen hankkeita. Näiden lisäksi Vähämäki valokuvaa, korjaa ompelukoneita ja hoitaa teollisuuden kunnossapitoa.
Rakkaudesta lajiin. Näillä kahdella sanalla somerolaismies kuvailee suhdettaan kalastukseen. Erityiskiitokset lähtevät perheelle, joka jaksaa kannustaa ja olla mukana reissuissa.
Kalastus oli pitkään Vähämäelle pelkkä harrastus. Yllättävä puhelinsoitto vuonna 2011 ajoi lopulta yritystoimintaan.
– Meidät pyydettiin Erämessuille. Ajateltiin aluksi, että meidät nauretaan sieltä pihalle. Meillä oli 300 uistinta mukana, ja toisena messupäivänä kaikki oli myyty.
Messujen jälkeen usea kalastuskauppias otti yhteyttä ja kertoi haluavansa tuotteita myyntiin. Miehet suostuivat kauppoihin heti, mutta yritystä ei ollut vielä perustettu.
– Nopeasti piti soittaa yrityskeskukseen. Lopulta toiminimi oli pystyssä ja siitä se lähti. Forssan yrityskeskus oli tyytyväinen, kun meillä oli tuote ja myynti-idea valmiina.
Kalastus vie paljon aikaa ja rahaa, mutta se ei ole kuitenkaan Vähämäen päätyö. Suurin osa tienesteistä tulee rautakauppamyyjän työstä.
Onko mahdollista, että tulevaisuudessa kalastuksesta tulisi kokoaikatyö?
– Aina olen ollut siinä rajalla, että lähdenkö päätoimiseksi yrittäjäksi. En ole vielä uskaltanut ottaa sitä askelta. Kaikki bisnes pyörii kuitenkin meritaimenen ympärillä, ja se on loppujen lopuksi varsin kapea sektori.
Vähämäki lisää, että meritaimenen kalastussesonki on lyhyempi kuin muilla kalalajeilla. Aktiivisia taimenen kalastajia ei ole liikaa.
Aikoinaan 1990-luvulla Itämerellä oli paljon meritaimenta, mutta sitten kanta romahti.
– 2000-luvulla meritaimen oli kadoksissa. Siihen aikaan meritaimen oli lähes taruolento. Sen jälkeen istutusmääriä lisättiin ja tehtiin paljon ojien ja jokien kunnostustöitä. Pyyntiä rajoitetaan taimenen alamitoilla ja rasvaevällisen taimenen rauhoituksella.
Kalastajan mukaan aikaisemmin lähes kaikki kalat tapettiin. Tänä päivänä Vähämäen mielestä aktiivi- ja harrastekalastajat syövät varsin vähän pyytämäänsä kalaa. Pyydä ja vapauta -periaate on suosiossa kalastuksessa.
Läpi haastattelutilanteen Vähämäki painottaa, että vaikka kalastus on suuri intohimo, niin itse kalaa kohdellaan arvokkaasti. Kala pyritään mittaamaan vedessä, ja sen stressiä halutaan vähentää mahdollisimman paljon.
Meritaimenen tavoittaa Suomen vesialueilla helpoiten syksyisin.
Salo ei ole paras paikka taimenenkalastukseen, mutta esimerkiksi Kemiössä taimenta on tarjolla.
– Hanko on tällä hetkellä kovassa huudossa.
Kalastusvälineiden kustannukset ovat nousseet tasaisesti. Laatuvälineistä joutuu maksamaan nelinumeroisen summan. Mitä välineitä taimenenkesyttäjä käyttää itse?
– Avokelalla heitän. Käytän ainoastaan japanilaisvalmisteisia keloja. 8–10-jalkaisia vapoja käytetään meritaimenen kalastuksessa.
Useasti kalastuspiireissä käydään kisaa siitä, kuka saa isoimman ja painavimman yksilön. Mikä on Vähämäen ennätystaimen?
– Vetouistimella olen saanut 86-senttisen ja heittämällä 83-senttisen. Emme yleensä punnitse kaloja lainkaan.
Vähämäki huomauttaa, että luonnonkalojen paino vaihtelee melkoisesti. Kutuaikana kala voi menettää jopa puolet painostaan. Hyväkokoinen taimen on yli kuusikiloinen.
Omakotitalon pihalla sijaitsee pieni verstas, joka on Vähämäellä paikka, jossa ”where the magic happens”.
– Täällä tapahtuu vieheiden valmistus ja maalaus. Olen rakentanut itse vetokaapin. Laitan maalia kynäruiskuun ja sitten alan taiteilemaan, kuvailee Vähämäki maalausprosessia.
Yhden vieheen valmistusaika on 1–2 tuntia. Vähämäen mukaan tekoprosessi sisältää 35 työvaihetta. Yleensä uistimia tuotetaan isoja sarjoja kerrallaan. Kaikki työ tehdään käsin.
– Ensin tehdään runko. Teräs prässätään ja siihen liimataan puut kiinni. Liimauksen jälkeen puu hiotaan muotoonsa, minkä jälkeen alkaa muovitus. Pintakäsittely, lakkaus, rengastus ja sitten tuote laitetaan myyntiin.
Uistinten valmistus on helpottunut vuosien saatossa. Vähämäen mukaan 1990-luvun alkupuolella ohjeiden ja materiaalien löytäminen oli hankalaa.
– Olen jopa sulatellut CD-levyjen koteloita asetoniin, että saisin niistä lakkaa.
JKing Fishing tunnetaan parhaiten Vekkuli-uistimistaan. Vekkuli-malli valmistetaan haponkestävästä teräksestä ja luonnonkorkista.
Uistinmerkki on varsinkin taimenen kalastajien piirissä suuressa suosiossa. Käsityö näkyy myös tuotteen hinnoittelussa. Kaupassa myyntihinta on 24–29 euroa.
Laajan viehevalikoiman joukosta löytyy yksi mielenkiintoinen yksilö, joka kuvastaa tekijän mukaan iskelmälaulaja Tauski Peltosta.
– Tauski-viehe on hajuton ja mauton. Sillä on myös musta silmä, nauraa Vähämäki.
Vähämäki käyttää jopa kynsilakkaa vieheen värjäyksessä. Kesken ahkeroinnin muistuu hauska tarina mieleen.
– Olin K-Citymarketissa penkomassa kynsilakkojen ale-koria. Myyjä tuli kysymään, onko kynsilakka tulossa puolisolle. Vastasin, että ostan nämä itselleni ja samalla myyjä hiljeni ja lähti kävelemään pois.
Vuodet ovat vierineet, ja sinä aikana kalastus on muuttunut melkoisesti. Usean vuosikymmenen kokemuksella Vähämäki osaa antaa oivia esimerkkejä.
– Valtava muutos on tapahtunut. 70- ja 80-luvulla lähes jokaisessa kodissa oli umpikela. Tänä päivänä ihmiset kalastavat vähemmän. Niillä, jotka kalastavat aktiivisesti, on tuhansien euron välineet. Usean lajin tapaan myös kalastuksesta on tullut välineurheilua.
– Aikoinaan samoilla vehkeillä kalastettiin kaikkia eri lajeja. Nyt kaupoissa on tarjontaa jokaiselle kalalajille.
Tänä päivänä JKing Fishing -yrityksellä on useita jälleenmyyjiä Suomessa. Valikoimassa on lisäksi yrityslahjoja, ja joskus asiakkaille tehdään suoratoimituksia.
– Ruoto on varmaan meidän isoin jälleenmyyjä. Ahvenanmaalle liikkuu myös paljon tavaraa. Uistimia voidaan valmistaa yrityksille ja yksityishenkilöille toiveväreissä. Säilytysrasiat ovat suosittuja.
JKing Fishingin nimi kätkee sisällensä tarinan.
– Heitimme aikoinaan norjalaista Viking hearing -uistinta. Kaverin kanssa pohdittiin, että vaihdetaan v-kirjaimen tilalle j-kirjain, ja siitä tulisi jiikinki. Se ei kuitenkaan taivu kankeassa suomalaisessa kielessä ja sieltä sitten pienen kikkailun kautta syntyi JKing-brändi. Nimi syntyi vuosituhannen vaihteessa.
Vaikka Vähämäki on toiminut noin 30 vuotta kalastuksen parissa, tulevaisuudessa siimat kiristyvät edelleen. Uusi projekti on jo käynnissä.
– Aava on kotimainen heittokalastuksen uusi tuotemerkki, jonka perusta rakentuu vankasti kotimaamme terävimpien kalastajien kokemuksiin ja ajatuksiin. Alkuun on tulossa uusia kalastusvapoja. Itse olen mukana kehittämässä meritaimenvapoja. Myyntiin tuotteet ilmestyvät ensi vuonna, Vähämäki kertoo.
