Vuoden kylä on mykistävän aktiivinen – Angelniemellä on meri, ihana yhteisö ja hyvät kulkuyhteydet, mutta koulu ja myyntitontit puuttuvat

3
Angelniemen seurojentalo on kylän sydän, ja sen keittiötiloja remontoidaan parhaillaan. Syksyllä Angelniemen valintaa vuoden kyläksi juhlitaan seurojentalolla kyläläisten kesken, ja silloin kaikki pääsevät ihastelemaan uutta keittiötä, kertovat kyläyhdistyksen hallituksen Aki Vauhkonen (vas.), Johanna Hemmilä ja Paula Achrén. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Kun Varsinais-Suomen vuoden kylä -kilpailun raati saapui kesäkuussa tutustumaan Angelniemelle, raati meni hiljaiseksi.

– Raatia johtanut kyläasiamies Tauno Linkoranta sanoi, että yleensä hänellä on aina jotakin kysyttävää, mutta nyt ei, naurahtaa Angelniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Paula Achrén.

Angelniemi osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomen vuoden kylä -kilpailuun, ja se valittiin hakemuksen perusteella finaaliin. Kun valitsijaraati kiersi finalistikylissä, Angelniemi mykisti sen tuomalla paikalle kaikkien kylässä toimivien yhdistysten edustajat kertomaan toiminnastaan. Harvassa 400 asukkaan kylässä on sellaista aktiivisuutta kuin Angelniemellä.

– Meillä on kyläyhdistyksen lisäksi Halikon VPK:n Angelniemen osasto, kirkkoveneyhdistys Angelniemen Airo, suunnistusseura Angelniemen Ankkuri, Angelniemen Metsästysseura, SPR:n Angelniemen osasto, Angelniemen Martat, Salon Seudun Avantouimarit sekä MLL:n Halikon yhdistys, Achrén luettelee.

– Lisäksi paikalle tuli ravintola Lossirannan yrittäjä Antti Hallamaa, koska Lossiranta on kylän yhteisöllisyyden kannalta tärkeä kohtaamispaikka.

Kyläraati ei tarvinnut enempää vakuutteluja, vaan Angelniemi valittiin vuoden kyläksi. Ensi kesänä on siis Angelniemen vuoro järjestää kyläjuhla, jossa julkistetaan seuraava vuoden kylä.

Angelniemeläiset tietävät hyvin, millainen helmi heillä on käsissään. Varsinais-Suomen vuoden kylä -kilpailun teema oli tänä vuonna hyvinvointia kylästä, ja teema istui Angelniemelle täydellisesti.

– Tuntui heti, että me olemme se kylä, jota etsitään, Achrén sanoo.

Angelniemen valtti on vahva yhteisöllisyys, eli kylällä on paljon aktiivisia yhdistyksiä tarjoamassa hyvinvointia eri-ikäisille kyläläisille. Yhteisöllisyys ilmenee myös hyvänä kylähenkenä.

– Tämä ei ole mikään kovin sisäänlämpiävä kylä, kiteyttää kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Aki Vauhkonen.

– Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään, ja naapuriapua on saatavilla, Achrén lisää.

Toinen tärkeä valtti on kylää halkova meri ja Kokkilan uimaranta. Omanlaistaan tunnelmaa tuo myös ympäri vuorokauden kulkeva lossi.

– Täältä on hyvät kulkuyhteydet. Lossin myötä Kemiöön on ihan yhtä nopea kulku kuin Salon keskustaan. Ja esimerkiksi meidän rannasta menee veneellä Mathildedaliin 10 minuutissa, Vauhkonen kertoo.

– Lisäksi kylällä on hyvin toimiva Paikku-liikenne: bussi menee melkein kerran tunnissa, Achrén mainitsee.

Kokkilan lossi kuuluu olennaisena osana Angelniemeen. Kuva: SSS-arkisto/Jan Sundman

Angelniemen viimeinen kauppa suljettiin 2000-luvun alussa, ja koulu suljettiin sisäilmaongelmien takia vuosi sitten. Nyt kylän lapset käyvät koulua Halikossa, Mustamäen koulussa. 1.–2.-luokkalaisille on luvattu rakentaa uusi koulu naapurikylään Vartsalaan ensi vuonna.

Angelniemen sydän on tänä päivänä kyläyhdistyksen omistama seurojentalo, jossa kokoonnutaan niin yhdistysten kuin seurakunnankin järjestämiin tapahtumiin.

– Salon seurakunta on ollut meillä vuokralaisena sen jälkeen, kun seurakuntatalo myytiin kylältä, Achrén kertoo.

Seurojentalo toimii myös kyläläisten valvomana kaupungin nuorisotilana. Siellä käy joka perjantai-ilta viettämässä aikaa noin 30 alueen 7–17-vuotiasta lasta ja nuorta.

Jatkossa seurojentalon käyttöä voidaan laajentaa entisestään, kun vieressä sijainnut koulu ei enää tarvitse sen tiloja. Ennen seurojentalo oli päivisin varattu koulun sisäliikuntatilaksi, mutta nyt päivät vapautuvat esimerkiksi ikäihmisten käyttöön.

– Vaikka olisimme halunneet pitää koulun kylällä, meidän on nähtävä myös kolikon toinen puoli eli se, mitä uutta se meille tuo, Achrén muistuttaa.

Seurojentalon käyttömahdollisuuksia parantaa myös keittiötilojen remontti, joka valmistuu elokuun loppuun mennessä. Kyläyhdistys on saanut siihen 18 500 euron avustuksen Suomen Kotiseutuliitolta, ja lisäksi Salon seurakunta on myöntämässä siihen 15 000 euroa.

– Remontti mahdollistaa paremmin erilaisten juhlien ja kerhojen järjestämisen, Achrén sanoo.

Vaikka moni asia on kylässä hyvin, moni asia kaipaa myös parantamista. Suurin puute kyläyhdistyksen mielestä on koulun loppumisen lisäksi tonttien puuttuminen.

– Meillä ei ole yhtään myytäviä tontteja. Olemme toivoneet tänne kyläkaavaa, ja kaupunki on jo luvannut järjestää Angelniemen ja Vartsalan eli Meri-Halikon asukkaille yhteisen kaavoitusillan, Achrén kertoo.

Muita toiveita ovat pyörätien ja nopeusnäyttötaulun saaminen Angelniemelle sekä jääkiekkokaukalon säilyminen koulun sulkemisesta huomatta. Kaukalo on suosittu luistelupaikka, ja kyläläiset olisivat valmiita ylläpitämään sitä talkoovoimin, jos laidat ja vesipiste säilytettäisiin.

– Lapset eivät ole kadonneet Angelniemeltä mihinkään, vaikka koulu loppuikin, korostaa kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Johanna Hemmilä.

– Tavoitteemme on, että seurojentalon lähelle saataisiin kehitettyä lähiliikunta-alue ja esimerkiksi frisbeegolfrata, Paula Achrén kertoo.

 

Angelniemen kyläyhdistyksen Johanna Hemmilä, Aki Vauhkonen ja Paula Achrén ovat ylpeitä kylästään. Hemmilän kädessä Varsinais-Suomen vuoden kylä -kisan voittopokaali. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Pari omakotitonttia naapurikylästä järjestyy jo ensi vuodeksi

Vuoden kyläksi valittu Angelniemi saattaisi kiinnostaa uusia asukkaita, mutta kylässä ei ole tarjolla yhtään myytävää tonttia.

Myytäviä omakotitaloja on Oikotien mukaan tarjolla kolme ja rivitaloasuntoja yksi. Lisäksi myynnissä on Päärnäspään kartano.

Salon maankäyttöpalvelujen johtaja Raimo Inkinen sanoo, että kaupungilla on halua kehittää Angelniemeä, kuten muitakin kyläkeskuksia.

– Kaupungin intressissä on Angelniemen nykyisen kylärakenteen tukeminen lisärakentamisella, että peruspalvelut säilyisivät kylällä, hän vakuuttaa.

Inkisen mukaan Salon kaupungilla on Angelniemi–Vartsala-suunnalla vain muutamia maaomistuksia, joista nopeimmin saataisiin myyntiin kaksi Kaninkolantien varressa olevaa omakotitonttia.

– Niiden osalta pitää ensin ratkaista viemäripumppaamokysymys.

Hän pitää realistisena, että nuo Vartsalan puolella olevat tontit voisivat tulla myyntiin jo ensi vuonna.

– Niistä kannattaisi lähteä liikkeelle ja katsoa, onko kiinnostusta. Jos kiinnostusta löytyy, sitten voisi jatkaa.

Inkinen toteaa, että jos alue kiinnostaa ihmisiä, tarjolla pitäisi olla erilaisia tontteja. Salon kaupunki omistaa Angelniemellä kaksi rivitalotontiksi soveltuvaa maa-aluetta: toisen Kokkilan uimarannan pohjoispuolella ja toisen eräällä mäellä Kokkilantien varressa. Ne voisivat tarjota mahdollisuuden useammalle uudelle asukkaalle.

– Tosin tieyhteyden toteuttaminen mäen päälle on hankalaa, hän myöntää.

Vartsalassa kaupungilla on omakotitonteiksi sopivaa maata merenrannassa, mutta sen saattamiseksi myyntikuntoon vaaditaan ensin maansiirtotöitä.

– Paikalla on ollut talotehdas ja maaperässä on likaantumista, Inkinen kertoo.

Salon kaupunki sekä Vartsalan ja Angelniemen kyläyhdistysten edustajat pitivät keväällä kokouksen, jossa pohdittiin mahdollisuuksia kehittää kylien tonttitarjontaa. Intressi siihen on yhteinen.

– On mietitty, kumpi olisi alueelle oikea menettely: kyläkaava vai kylän kehittämissuunnitelma, Inkinen kertoo.

Kaupungin maaomistusten lisäksi kylissä on yksityisten omistamia vapaita maa-alueita.

– Angelniemeltä yksi maanomistaja olisi halukas tarjoamaan Kokkilan puolelta noin viiden hehtaarin alan rakennettavaksi alueeksi, Inkinen tietää.

Angelniemi oli ennen oma kuntansa

  • Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1659.
  • Angelniemi oli oma kuntansa vuosina 1916–1966.
  • Vuonna 1967 Angelniemi liitettiin takaisin Halikon kuntaan, josta se oli aiemmin itsenäistynyt. Vuoden 2009 kuntaliitoksessa Angelniemestä tuli osa Saloa.
  • Angelniemi sijaitsee Halikonlahden rannalla. Sen halkaisee Kokkilanselkä, eli puolet siitä sijaitsee mantereen puolella ja puolet Kemiönsaaren puolella.
  • Mantereen puolella oleva Kokkila oli vanhan Angelniemen kunnan keskus.
  • Lossiyhteyden takana, Kemiönsaaren puolella, sijaitsevat vuonna 1772 rakennettu Angelniemen kirkko ja hautausmaa.
  • Angelniemen asukasluku oli suurimmillaan 1950-luvulla. Silloin siellä oli yli 1 200 asukasta. Nyt asukkaita on noin 400.
  • Angelniemeen kuuluvat myös saaret Luotsisaari, Angelansaari, Pikkusaari ja Karhusaari.
  • Lähde: Wikipedia
3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Maija
3 kuukautta sitten

Tänään viimeksi ajoin ihanaa asvaltoitua tietä kohti Kokkilaa. Hyvä on, että takanani tullut paku (jonkin vuokrafiman) ehti ”turvallisella 60-alueella” ohittaa samalla kertaa sekä minut että edellä ajaneen traktori-peräkärry-yhdistelmän.
Turvallinen ohitusaluehan tuolla tiellä merkataan sulkuviivalla, eikö? Näin ainakin olen päätellyt, kun joka kerta joku sellaisessa kohdin ohittaa. Vaikka ajelen nopeusrajoituksen mukaan.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten
Reply to  Maija

Nuo ”superkuskit” ovat maantien kauhuja, joita valitettavasti on tiellä kuin tiellä, että enemmänkin luulisi vahinkoja tulevan. Onneksi ei. Onko moukan tuuria vai ylemmän varjelua.

Tavis torilta
3 kuukautta sitten

Hienoa, että salolaisissa kylissä on innostuneita kylänsä puolesta touhuavia asukkaita. Hajala, Märynummi, Tuohittu ovat esimerkkinä olleet. Kun itse tartutaan toimeen, valmista tulee. Hyvä te! Kyliltä on ääni kuuluttava kaupungintalolle!