Suomi lähettää kisoihin 40 urheilijan jättijoukkueen. Suurempi joukkue on ollut vain Helsingin MM-kotikisoissa 1983 ja 2005. Suurimmat menestysodotukset on ladattu Salon Vilppaan Euroopan mestarin Wilma Murron leveille harteille.
Suomalaisen yleisurheilun imago on kohentunut viime vuosina valtavasti. Uusi urheilijasukupolvi on entisiä avoimempi ja siten lähestyttävämpi. Laji kerää edelleen hämmästyttävän kovia tv-lukuja ja miljoonan katsojan raja rikotaan myös näissä MM-kisoissa monena iltana.
Raikkaampi imago ja parantunut huippu-urheilumenestys eivät kuitenkaan näy lajin harrastajamäärissä. Yleisurheilu on menettänyt viimeisen kuuden vuoden aikana yli 10 000 lisenssiurheilijaa (SSS 12.8.) ja pudonnut lajien välisessä vertailussa koripallon taakse.
Yleisurheilun suosio on romahtanut etenkin 13–17-vuotiaiden poikien ikäryhmässä. Joissain lajeissa poikien SM-mitaliin on riittänyt, että on ilmoittautunut kisaan ja juossut maaliin.
Myös lajiliitto SUL on taloudellisissa ongelmissa. Liitto tekee tänä vuonna toista kertaa peräkkäin yli 100 000 euron tappiot huolimatta vuosia jatkuneesta säästökuurista ja valtion vuosittaisesta miljoonatuesta.
Tylyistä faktoista huolimatta SUL on onnistunut maalaamaan lajille aivan liian kirkkaan horisontin. Maalausapua on antanut kaikkeen kotimaiseen urheiluun kritiikittömästi suhtautuva Yleisradio.
Samaan ansaan on ajautunut myös suomalaisen urheilun infrastruktuurin suurin rahoittaja eli kunnat. Suomalaisen yleisurheilun kultavuodet eläneet kuntapäättäjät ovat olleet rakentamassa Suomeen massiivista 264 päällystetyn kentän verkostoa, jonka korjaamiseen ja ylläpitoon nykyiset sekä tulevat päättäjät on käytännössä pakotettu.
Esimerkiksi Salon Urheilupuistoa peruskorjattiin vuosina 2015–2017 yhteensä 3,3 miljoonalla eurolla ja yläkenttä uusittiin käytännössä täysin yleisurheilun ehdoilla. Tosin pinnoitteen uusimisessa tehtiin asennusvirhe, eikä rata ole kestänyt käyttöä. Mahdollisesti oikeuteen asti etenevässä kiistasta ei kuitenkaan ole noussut sen suurempaa haloota, koska yleisurheilukentällä on niin vähän käyttäjiä.
Yläkentän pääkäyttäjä onkin alusta asti ollut Salon Palloilijat, joka on joutunut rakentamaan Ykkösen ottelutapahtumat jalkapalloon heikosti soveltuvalle yleisurheilukentälle. Ahtaassa ja huonosti katetussa pääkatsomossa istuvan yleisön ja pelikentän väliin mahtuu kahdeksan juoksurataa sekä pituushyppypaikka, jonka pääkäyttäjiä ovat Urheilupuiston rusakot.
Kovinpa on SSS:n painopisteenä nyt mustamaalata yleisurheilua, ensin urheilutoimittaja koko aukeaman jutussa arvostelee kenttien määrää ja nyt pääkirjoituksessa parjataan samaa asiaa, jopa niin että futiksen potkijat nähtävästi tarvitsisivat kirjoittajan mukaan oikean jalkapallostadionin ilman juoksuratoja.
Mitä se tulisikaan maksamaan, eikö ole hyvä että samalla kentällä voidaan sentään harrastaa monipuolisesti eri urheilulajeja, vai tarvittaisiinko esim. salibandylle/lentopallolle/koripallolle yms. kaikille omat hallit?
Hyvin sieltä katsomosta näkee jalkapalloa vaikka juoksuratoja on vain 6 onkohan kyseinen toimittaja käynyt edes kentällä katsomassa.