Salon seurakunnan testamenttirahastojen määrä jatkaa tasaista kasvuaan.
Salon Seudun Sanomat kertoi tammikuussa 2022, että seurakunnalla on kaikkiaan 11 testamenttirahastoa ja niissä rahaa yli kaksi miljoonaa euroa. Pian rahastojen määrä nousee 15:een, ja niissä on varoja yli kolme miljoonaa euroa.
Salon kirkkoneuvosto päättää tällä viikolla kahden uuden suuren testamentin vastaanottamisesta. Risto Tasa on jättänyt seurakunnalle koko omaisuutensa, jonka perukirja-arvo on noin 450 000 euroa. Eeva Hidströmin testamentin arvo on niin ikään 450 000 euroa.
Viime vuonna seurakunta sai Elli Niemisen testamentin myötä 380 000 euron arvosta omaisuutta. Martinkoskelainen Helvi Harmaa taas jätti seurakunnalle viime vuonna 420 000 euron omaisuuden. Seurakuntaliitoksen takia sekin päätyi Salon seurakunnan hoitoon.
Testamentin tekijät osoittavat varoilleen haluamansa käyttötarkoituksen.Risto Tasa halusi omaisuutensa käytettäväksi Kiikalan alueen vanhusten hyväksi. Rahaa saa käyttää kotipalvelun järjestämiseksi sekä kodinomaisen asumisen hoitamiseksi ja parantamiseksi.
Eeva Hidström halusi käyttää omaisuudesta nimitystä ”kultaseppämestari Heino Hidströmin ja kätilö Laina Hidströmin humanitaarinen lahjoitus”. Sitä saa käyttää vähävaraisten, yksinäisten, huonokuntoisten ja/tai mielenterveysongelmaisten vanhusten hyväksi Salon kaupungin alueella.
Elli Nieminen osoitti oman testamenttinsa Halikon alueen vanhusten hyväksi, ja Helvi Harmaa lahjoitti rahat diakoniatyöhön Kosken kunnan alueella.
Salon seurakunnalle testamenttirahastot ovat positiivinen ongelma. Niiden varojen käyttö voi olla hankalaa, jos alkuperäinen käyttötarkoitus on rajattu kovin ahtaasti.
Testamenttirahastot uhkaavat muuttua uinuviksi ja raha jäädä käyttämättä, jos ihmiset eivät tiedä niistä. Siksi seurakunta on jo päättänyt tiedottaa testamenttirahastoistaan säännöllisesti.
Kirkkoherra Timo Hukan mukaan seurakunta on halunnut pitää testamentit erillisenä normaalista arkisesta toiminnasta, joka rahoitetaan talousarvioiden kautta. Testamenttivaroja ei siis käytetä seurakunnan ”kirstun täytteeksi”, vaan niillä on haluttu hankkia jotain ylimääräistä.
Esimerkiksi testamenttivarojen käytöstä sopii hyvin seurakunnan päätös palkata Saloon hoivamuusikko viideksi vuodeksi. Työhön palkattiin viime syksynä turkulainen laulunopettaja ja musiikkiterapeutti Terhi Lehtovaara .
Halikon alueelle osoitetulla testamentilla seurakunta on puolestaan palkannut kolmeksi vuodeksi diakonin, joka vierailee keskustelemassa vanhusten luona. Kiertävää vanhustyötä tekee diakoni Laura Yliluoma.
Eläinsuojeluun. Ei missään tapauksessa kirkolle, jolla on verotusoikeus. Rippikoulu, häät ja hautajaiset ovat tavallisen kirkon jäsenen käyttämiä palveluja. Jumalanpalveluksiin osallistuu alle 1 % kirkon jäsenistä. Heitä vartenko kirkko on olemassa, vai kirkkoa itseään organisaationa?
Näissähän on nimenomaan määritelty, että oman srk-alueen yksinäisten, heikkokuntoisten vanhusten elämän auttamiseksi ja tukemiseksi. Mahdollisuus avun ja avustuksen saamiseksi on tosin ihmisille tiedotettava ja puolueettomasti, ei vanhus- tai muiden neuvostojäsenien omaisille ja tutuille. Testamenttiin laitettu tarkoitus on toteutettava sanatarkasti. Ja diakonissan käyntejä vanhusten luona, ettei heitä odoteta vain toimistolla käymään.
Seurakunnan jäseniä asukkaista noin 80 prosenttia kuntakohtaisesti hieman vaihdellen, joten ymmärrettävää lahjoitusten määrä. Suomessa kuitenkin laki estää rahankeräämisen ilman hyväksyttyä lupaa, joten muiden yksittäisten tahojen vaikeampi saada kohdennettuja lahjoituksia itselleen tuntemattomien testamenttien kautta. Moni seurakuntiin lahjoittanut yksinäinen tai vailla lähisukua oleva varmaankin ajatellut, että heitäkin muistetaan vielä.
Testamentinsaaja ei ole mikään rahankerääjä.
Jos haluaa alueensa vanhuksien hyväksi laittaa rahansa, mieluummin seurakunta kuin kunta. Onko jotain hyvää järjestöä, jonka kautta testamenttinsa voisi ohjata?