Armfelt palaa sukunsa maille Wiurilaan – kaksikielinen musiikkinäytelmä yhdistää historiaa ja huumoria

Kreivi Gustav Mauritz Armfelt (1757–1814) palaa Wiurilan kartanoon sukulaistensa ja yleisön toiveesta. Näin toteaa miehestä kertovan klassinen musiikkinäytelmän tuottaja Roope Pelo.

Ammattilaisvoimin toteutettava Erik Söderblomin kirjoittama ja Ilkka Kuusiston säveltämä musiikkinäytelmä nähdään Wiurilan juhlatilassa lokakuun lopulla. Ensimmäinen treenipäivä pidettiin eilen ja harjoitukset jatkuvat tänään.

Näytelmän ohjaa kirkkonummelainen Jaqueline Martina Roos, joka ohjasi myös näytelmän ensimmäisen version. Kantaesitys nähtiin Wiurilassa marraskuussa 2006.

– Tämä näytelmä on mielenkiintoinen taidemuotojen risteytys. Historiasta on otettu tietoa, henkilöt ja paikat, mutta tunnelma on kepeä ja aihetta käsitellään kuin kylähupaelmaa, Roos sanoo.

Hän tähdentää, että huvitus on tärkeää eikä sitä pidä väheksyä.

– Tarinassa eletään niin kuin on eletty ja koitetaan antaa anteeksi kaikenlaista, Roos summaa.

Näytelmä kertoo Åminnen eli Joensuun kartanon omistuksesta ja valtataisteluista. Se alkaa tilanteesta, jossa edesmennyt Mauritz Armfelt (Riku Pelo) tulee rajan takaa pyytämään Hedvig-vaimoltaan (Peppi Laine) anteeksi lukuisia harharetkiään.

– Mauritz Armfelt on kuollut ja Ruotsin kuningas Kustaa III (Johan Carlsson) ja runoilija Carl Michael Bellman (Pasi Saarelma) haluavat pelastaa kaverinsa helvetistä. Katariina Suuri (Riikka Pelo) taas haluaa hänet sinne. Posteljooni (Juha Silvo) haluaa postimestariksi ja seuraavaksi kenraalikuvernööriksi, J. Martina Roos kertoo.

– Siihen aikaan naiset joutuivat miettimään, mikä heille tapahtuu missäkin tilanteessa, kun valta ja omistus olivat miesten.

Roos sanoo Armfeltin työskennelleen määrätietoisesti itsenäisen Suomen eteen.

– Hän kuoli ennen kuin maa itsenäistyi. Posteljooni taas on pyrkyri, jolle maan tulevaisuus on ykshailee, koska häntä kiinnostaa vain henkilökohtainen valta.

Klassisen musiikkinäytelmän nimi on Fjäriln vingad eller qvinnogunst och mannamod. Työryhmä kääntää ajatuksen vapaasti suomeksi Perhonen lennossa tai naisen neuvokkuus ja miehen häilyvyys.

Näytelmästä piti kantaesityksen jälkeen tehdä myös suomenkielinen toteutus, mutta hanke jäi. Nyt käytössä ovat molemmat kotimaiset, jotta kaikki ymmärtävät juonen.

Osa roolihahmoista käyttää pelkkää suomea tai ruotsia ja osan suuhun on sekoitettu armottomasti molempia kieliä.

– Esimerkiksi Ruotsin kuningas ja Bellman eivät voisi uskottavasti puhua suomea, joten he puhuvat ruotsiksi, J. Martina Roos huomauttaa.

Häntä itseään monikielisyys kiehtoo.

– Olkaamme mahdollisimman vastaanottavaisia kaikille kielille. Se on rikkaus.

Armfeltin paluuta alettiin suunnitella pari vuotta sitten lauluyhtye Virtuoson keikalla Wiurilassa. Riku Pelo alkoi muistella kaiholla rooliaan Mauritz Armfeltina ja Wiurilan vanha emäntä Anna Louise Brüninghaus totesi, että hänkin haluaisi nähdä näytelmän uudestaan.

Halikon Musiikkiyhdistys otti kopin ja pani pyörät pyörimään. Se sai viime syksynä näytelmän tuottamiseen Punta Säätiön apurahaa 2 500 euroa. Muitakin tukijoita löytyi.

– Musiikkiyhdistys toteuttaa projektin yhteistyössä Salon kaupungin kanssa, Roope Pelo kertoo.

Hänen ilokseen kulttuuri ja urheilu lyövät nyt kättä: Salohallin esiintymislava saadaan Wiurilaan lainaksi.

– Pianokartanon Reima Pekola tuo paikalle flyygelin, ja jättää sen Wiurilaan päivähoitoon. Juhlasalissa on upea akustiikka, joten flyygelin ansiosta siellä voi toteuttaa muitakin konsertteja.

Näytelmän ensimmäinen versio esitettiin Halikon Musiikkiyhdistyksen ja Sibelius-Akatemian yhteisvoimin. J. Martina Roos painottaa, että nyt ei lämmitetä vanhaa, vaan tehdään uusi tulkinta Armfeltistä.

– Osa laulajista on vaihtunut, eikä mukana ole pientä kamariorkesteria, vaan pianisti, joka kyllä on orkesterin arvoinen, hän toteaa.

Pianisti Angela Saarisen rinnalla tulevat soittamaan sellisti Anna-Maaria Varonen ja klarinetisti Lauri Vaahtoranta.

Lokakuussa esitettävä versio on alkuperäistä lyhyempi. Teos on tarkoitus viedä läpi tunnissa ja vartissa.

Musiikkinäytelmä Gustav Mauritz Armfeltistä Wiurilan juhlatilan salissa 29.10. klo 15 ja klo 18.

Armfeltit tulivat Saloon 236 vuotta sitten

Varhaisimmat maininnat Wiurilan kartanosta ovat 1400-luvun alkupuolelta. Armfeltit tulivat Wiurilaan vuonna 1787.

Armfeltien suku on lähtöisin Norjan Försön saarilta. Suvun miehet olivat monessa polvessa sotilaita. Kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt sai kuningas Kustaa III:lta kymmenen vuoden rästiin jääneet palkat korkojen kera ja osti rahoilla Joensuun ja Vuorentaan kartanot. Kun Wiurila tuli myyntiin, Armfeltin vaimo Maria Catharina Wennerstedt osti sen isältään saamallaan perinnöllä.

Magnuksen ja Marian pojista Gustav Mauritz Armfelt sai Joensuun ja August Philip Armfelt Wiurilan ja Vuorentaan kartanot. Molemmat saivat kreivin arvonimen tsaarilta vuonna 1812.

August Philipin poika Magnus Reinhold Armfelt avioitui serkkunsa, kreivitär Adelaide Gustava (Vava) Aspasia Armfeltin kanssa. Vava oli Gustav Mauritz Armfeltin avioton tytär Kuurinmaan prinsessa Wilhelminen, Saganin herttuattaren kanssa.

Magnuksen ja Vavan poika kreivi August Magnus Gustaf Armfelt sai kreivitär Sigrid Constance Creutzin kanssa viisi tytärtä ja yhden pojan. Poika Carl August Reinhold Lars Armfelt meni naimisiin tanskalaisen Juliane Fredrikke Adelaide Hoppen kanssa. He saivat neljä lasta, joista vapaaherra Georg Standertskjöldin kanssa avioitunut Louise Alice Armfelt oli Wiurilan kartanon vanhan emännän Anna Louise (Anna Lisa) Standertskjöld-Brüninghausin äiti ja kartanon omistaja Anne Marie Aminoff in isoäiti.