Samana päivänä Tilastokeskus julkaisi elokuun inflaatioluvut. Inflaatio oli 5,6 prosenttia, eli hidastui selvästi heinäkuusta. Tosin elokuun lasku johtui suurelta osin tilastomatematiikasta, kun Tilastokeskus korjasi omaa tapaansa laskea sähkön hintaindeksiä. Joka tapauksessa inflaatio ei Suomessa enää laukkaa, vaan pikemminkin hidastuu. Silti se on yhä korkeammalla kuin mihin on totuttu.
Paradoksaalisesti Suomen inflaatiota elokuussa nostivat eniten juuri lainakorkojen nousu. Suomessa EKP:n inflaatiotaistelu puraisee siis pankkia itseään takapuolesta. Kun EKP laittaa lainahanaa pienemmälle, suomalainen asuntovelallinen kärsii moninkertaisesti. Tosin makrotalouden suuret virrat ovat syviä. Suomalaisten lainakorkojen liikkeet ovat niissä sivullisia uhreja.
EKP on hakannut markkinoita korkolekallaan niin pitkään, että monen asiantuntijankin mielestä nyt saisi jo riittää. Perusongelma on, että keskuspankin liikkeet ovat hitaita. Inflaatio ehti saada hyvän etumatkan ennen kuin siihen reagoitiin. Nyt on käymässä sama ilmiö toiseen suuntaan.
Europankin päälääkäri Christine Lagarde kääntää happipulloa pienemmälle, vaikka potilas on jo tukehtumaisillaan. Eurooppa matkaa kohti taantumaa.
Suomessakin keskustellaan jo suhdanneherkän rakennusalan elvyttämisestä. Samalla pelätään ilmiön leviämistä muille aloille ja pankkisektorille. EKP:n inflaatiotavoite uhkaa toteutua rankimman kautta.
