Salon sivistyspalvelut esittää, että Uskelan koulun Kavilankadun yksikön tontille suunnilleen kokonaan uusi koulu ja päiväkoti.
Opetuslautakunnan talousarvioesitykseen sisältyy 300 000 euron suunnitteluraha ensi vuodeksi.
Uusi rakennus korvaisi nykyisen koulun, joka painuu pikkuhiljaa saveen. Saman katon alle tehtäisiin uudet tilat Torikadun päiväkodille, joka kärsii sisäilmaongelmista.
Torikadun päiväkotia laajennettaisiin samalla niin, että siinä olisi nykyisen viiden ryhmän sijasta seitsemän ryhmää. Yhdessä ryhmässä on 21 lasta, eli laajennettuun päiväkotiin mahtuisi 147 lasta.
Uskelan alakoulun Kavilankadun yksikössä on tällä hetkellä 386 oppilasta.
Uskelan koulun tulevaisuus on ollut pitkään epävarma. Salon Seudun Sanomat uutisoi syksyllä 2018, että rakennuksen paalutus on osin pettänyt ja että rakennus vajoaa.
Keväällä 2019 koulun väki valmistautui jo siirtymään seuraavana syksynä uusiin tiloihin. Virkamiesjohto esitti, että koulu siirretään tuolloin tyhjillään olevaan Hermannin kouluun Torikadulle.
Muuttosuunnitelmat hylättiin, ja kaupunki päätti hidastaa rakennuksen vajoamista massanvaihdoilla.
Kaupunginvaltuusto linjasi oppimisympäristöselvityksen yhteydessä helmikuussa 2020, ettei Uskelan koulua korjata eikä keskustan alueelle rakenneta uutta alakoulua.
Koulun kohtalo piti valmistella uudelleen. Ajatuksena oli, että Uskelan oppilaat hajasijoitetaan aikaa myöten muihin keskustan kouluihin.
Maaliskuussa 2020 maailman mullisti kuitenkin koronapandemia, joka hautasi kaiken muun alleen parin vuoden ajaksi.
– Emme voi loputtomiin venyttää ratkaisua Uskelan koulusta. Meidän pitää uskoa myös siihen, että keskustan väkiluku kasvaa. Yksi uusi vetovaltti keskustan alueelle olisi, että meillä on uusi koulu ja päiväkoti, Salon sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor perustelee.
Stoorin mukaan Uskelan koulun Kavilankadun yksikön tontilla on tilaa sekä uudelle päiväkodille että koululle.
Parhaassa tapauksessa uusi rakennus voitaisiin tehdä nykyisen koulun viereen niin, ettei erillisiä väistötiloja tarvittaisi. Koulu voisi jatkaa nykyisissä tiloissaan, kunnes uudet ovat muuttovalmiit.
– Onko se mahdollista, selviää suunnittelun aikana, Stoor sanoo.
Paljonko uusi koulun ja päiväkodin yhdistelmä maksaisi? Pia Stoor sanoo, ettei uskalla arvioida koulun hintalappua. Hän sanoo tilapalvelujen vastaavan suunnittelusta.
Salon kiinteistöpäällikkö Jarno Mustonen sanoo uuden rakennuksen hinnan olevan joka tapauksessa miljoonaluokassa. Sen tarkemmin hän ei summaa arvioi, koska hankkeen suunnittelu on alkutekijöissään.
– Tarkoitus on, että hintalappu saataisiin joulukuun lautakuntaan, hän kertoo.
Keväällä 2019, kun Uskelan koulun painumiseen haettiin ratkaisuja, esillä oli myös kokonaan uuden koulun rakentaminen. Sen karkea hintalappu oli tuolloin kymmenen miljoonaa euroa – ilman päiväkotia.
Kaupungin kannalta uusi koulu ja päiväkoti hoitaisivat kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Torikadun päiväkoti on rakennettu 1960-luvulla, ja vanhassa rakennuksessa on monia puutteita. Rakennuksen sisäilmassa on ollut ongelmia, ja lapsilla ja henkilökunnalla on ollut sen takia oireita.
Rakennuksen alakerran tila on suljettu kesän aikana, ja yksi esiopetusryhmä on siirretty Uskelan kouluun. Samaan aikaan keskustan alueella olisi tarvetta kahdelle uudelle lapsiryhmälle.
Uusi kiinteistö toisi sivistyspalveluiden mukaan synergiahyötyjä ja mahdollistaisi aidon yhteistyön varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välille.
Varhaiskasvatukseen luvassa sijaispooli ja Perniöön yhtenäiskoulu
Salon opetuslautakunta käsittelee ensi tiistaina talousarvioesitystä, johon sisältyy myös reilusti lisäystä henkilöstöön.
Varhaiskasvatukseen esitetään 15 henkilön sijaispoolia, jossa olisi viisi sosionomia ja kymmenen lastenhoitajaa. Muutoksen taustalla on lakimuutos, jonka takia lapsiryhmiin tarvitaan lisää korkeakoulutettuja osaajia.
Sijaispoolissa on nyt lastenhoitajia, ja viisi uutta sosionomia paikkaisivat päiväkotien jatkuvaa sijaistarvetta.
Varhaiskasvatuksen hallintoon esitetään koordinaattoria, koska hallintotehtävät ovat lisääntyneet.
Salo hyödyntää myös saamiaan perintövaroja palkkaamalla varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen digipedagogit ja kouluihin kaksi nuoriso-ohjaajaa.
Perniön kouluissa aiotaan tehdä iso hallinnollinen järjestely, jossa Kirkonkylän alakoulusta ja Perniön yhteiskoulusta eli yläkoulusta tehdään Halikon Armfeltin kaltainen yhtenäiskoulu.
– Armfeltin koulusta on saatu hyviä kokemuksia. Tällä halutaan antaa mahdollisuus kehittää koko koulun toimintakulttuuria yhtenä kokonaisuutena, Salon sivistyspalveluiden johtaja Pia Stoor perustelee.
Muutosta ajatellen Perniön yhteiskoulun ja lukion uudeksi rehtoriksi valittu Juha Vuoristo on virassaan vain määräaikaisesti ensi syksyyn asti.
Pia Stoor esittää, että Perniön uuden yhtenäiskoululle ja lukiolle valittaisiin jatkossa yksi hallinnollinen rehtori. Hänen avukseen tulisi uusi virka-apulaisrehtori, joka keskittyisi alakouluun.
Ja erityislapset vaan siirrettiin ja koulu laitettiin maan tasalle. Kun olis tullut liian kalliiksi korjata. Kukaan ei edes ajatellut uuden rakentamista. Vaikka uusi, hieno erityiskoulu voisi olla Salolle vetovoimatekijä, mut päättäjät eivät vaan tätä ymmärrä. Nyt tehdään tavislapsille uusi koulu, eikä mietitä rahaa lainkaan. Tavislapsiin voidaan laittaa vaikka kuinka paljon rahaa, kuten Märynummellekin tehtiin uus koulu. Erityislapset siirrettiin vanhempaan rakennukseen vanhasta Hakastarosta Uskelan kouluun. Koulu on kuuma ja kahdessa tasossa, ei olenkaan hyvä erityiskouluksi. Mut näinhän se Salossa aina menee. Arvovalintoja mihin rahaa voidaan laittaa…
Ikävä sanoa mutta kunta tuskin haluaa tälläistä ”vetovoimatekijää”. Jaksamista.
No, ehkä tavisperheissä ei tätä ymmärretä, mutta vammaisten lasten vanhemmat hakevat lapsilleen mahdollisimman hyvää koulua. Ja jos Salossa ois uusi, moderni, esteettömästi rakennettu koulu, niin varmaan toisi enemmän uusia asukkaita, kun tuo keskustan koulun ”uusiminen”.
Ei ihmiset voi muuttaa pelkän koulun takia. He tarvitsevat töitä ja toimeentuloa jne. Koulu ei tuo yhtään henkilöä Saloon. Toki henkilökunnalle tulee paremmat tilat. Niitä tässä ollaan tekemässä niin kuin Kukonkalliollekin.
Ja ajatteles nyt ihan järjellä. On perhe, miettimässä muuttoa. Onko uusi koulu muka sellainen tekijä että saisi perheen muuttamaan Saloon? Ei koska tarvitaan muutakin, vanhempien työt yms. ratkaisee. Mutta erityislapsiperheissä mietitään eri tavalla. Jos jossain päin Suomea on todella hyvä erityiskoulu, niin perhe muuttaa sen takia, ja näin on käynyt ennenkin ja tulee tapahtumaan myöhemminkin. Tästä puhutaan paljon erityislapsiperheiden some-kanavilla, mut eihän päättäjät ole näitä keskusteluita näkemässä. Mut sanon näin että tälläiselle hankkeelle ois kysyntää, tavallisia kouluja on pilvin pimein, eikä niissä ole kauheasti eroja, jos ei sitten suuntaudu johonkin tiede- tai taidepainotteiseksi kouluksi.
Uskelan koululla on hissi jota liikuntavammaiset erityislapset open kanssa käyttävät. Minun lapsi aikoinaan kävi Uskelan koulua ja hän ei kertaakaan valittanut, ja hän on liikuntarajoitteinen. Eikä valittanut myöskään että siellä olisi liian kuuma ollut.
No sun lapsi ei ole tainnut ikinä olla kesähoidossa koulun tiloissa? Vanha Hakastaro oli parempi, pihalla oli varjopaikkoja ja nurmikkoa, nykyinen on pölyinen piha asfaltteineen. Liikuntarajoitteisten luokat ovat lähinnä alakerrassa, muut ovat yläkerrassa ja mitä käy lämmölle, nousee ylöspäin. Olen kuullut monen valittavan, myös henkilökunnan että koulussa on kuuma. Ja aikoinaan…eihän Hakastaro ole montaa vuotta edes ollut tuolla, Meritalon koulun puolella onkin parempi olla, siellä on viileämpää, kun on uudempi puoli. Huomasin sen itse kun olin tutustumassa kouluun ja käveltiin yläkerrassa Hakastaron puolelta Meritalon puolelle. Oven kun aukasi, niin tuli viileää ilmaa. Mä en nyt kauheasti viitsis tuota rakennusta puolustella,… Lue lisää »
Eipä kuulu varsinaisesti asiaan, mutta lapsenlapseni kertoo Perniön uuden koulun sisätilojen huokuvan kosteutta ainakin silloin kun ulkoilma kosteaa ja sateista. Mikä vikana????
Ei mitään järkeä rakentaa uutta koulua keskustaan. Yläkouluoppilaiden määrä romahtaa alle kymmenessä vuodessa, eikä Salossa ole sitten enää tarvetta neljälle yläkoululle. Uskelaa pitäisi tekohengittää niin kauan, kunnes voidaan Hermanni tai Moisio muuttaa alakouluksi. Vai onko päättäjien sunnitelmassa lakkauttaa Armfelt tai Perniön yläkoulu?