Salon Seudun Sanomien lukija ihmettelee fasaanien katoamista seudulta ja pohtii lintuinfluenssan mahdollista vaikutusta kantaan. Hänen havaintojensa mukaan fasaaneja näkyi aiemmin tämän tästä ympäri Saloa niin pihoilla kuin teiden varsilla Angelniemeä myöten.
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife Suomi ry:n tiedottaja, lintuasiantuntija Jan Södersved todistaa fasaanikannan vähentyneen 2000-luvun alkuvuosista. Nykyinen kanta-arvio koko maan osalta on 11 000 paria, kun vuosituhannen alussa fasaaneja oli 15 000–20 000 paria.
Lohjalla asuva Södersved ei hänkään ole nähnyt fasaaneja kotikonnuillaan.
– Aiemminkin niitä oli hyvinkin paljon.
Södersved sanoo, että maahan 120 vuotta sitten tuotu fasaani ei ole koskaan oikein sopeutunut Suomeen.
– Fasaani ei ole tottunut etenkään koviin talviin.
Metsästettäväksi tuotua lintua on levitetty maahan kasvatuksen ja istutuksen keinoin. Alueellisia eroja on paljon.
– Kantaa pidetään yllä tarhatuilla fasaaneilla. Riistanhoitoyhdistykset ostavat niitä tarhoilta ja istuttavat omille alueilleen.
Tänä vuonna ensimmäiset lintuinfluenssatapaukset todettiin fasaanitarhalla Janakkalassa, mutta muilla tarhoilla tautia ei Jan Södersvedin tietojen mukaan ole esiintynyt.
– Suurin vaara tartunnan leviämiseen on tietenkin siellä, missä lintuja esiintyy tiheästi.
Halikkolaisen Joensuun kartanon tilanhoitaja Kari Ehrnrooth toteaa, että tänä vuonna kartanon maille tuotiin fasaaneja tavallista myöhemmin ja vähemmän kuin viime vuonna.
– Riistanvartijat tekevät aktiivista työtä sen eteen, että meidän fasaanimme pysyvät omalla alueellamme. Fasaaneja paimennetaan koiria apuna käyttäen niiden oleilualueille.
Kartanon maille vuosittain tuotavat tuhannet fasaanit eivät siis yleensä harhaile muualle.
Halikon Iilikenmäessä asuva Ehrnrooth ei ole nähnyt kartanon maiden ulkopuolella fasaaneja hänkään.
– Ne ovat alttiita pienpedoille eli häviävät helposti alueelta, jolla kettu päivystää pari päivää, Ehrnrooth huomauttaa.
Fasaanikannassa on isoja vaihteluita, välillä ei näe yhtään fasaania ja toisella vuodella näet emon, jolla 10 poikasta. Ja tätä on jo jatkunut alueella vuosikymmeniä, joten ei pelkästään voi lintuinfluenssaa syyttää.
Vaikea metsästettävä fasaani on, kun viihtyy asutuksen tuntumassa. Metsäisemmiltä alueilta en yhtään fasaania ole tavannut.
Sinänsä lajin kannan kehitys on minusta yhdentekevää. Laji ei ole täällä elinkelpoinen ainakaan suurina populaatioina, joten luonto pärjää ilmankin fasaania.
Ikäviä tyyppejä puutarhassa kesällä, kun kuopivat kukkapenkeistä mullat ja kukat sekaisin. Onhan ne komeita ja kauniitakin katsella, mutta muuten, oi ei. Tulokaslajikin, että se siitä.
Taitaa olla vieraslaji, ei tulokas.