Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ensi vuoden budjettiesitys saa työmarkkina- ja muilta järjestöiltä sekä kiitosta että kritiikkiä.
Kovinta kritiikkiä budjettiesitykselle ja siinä esitetyille leikkauksille sataa oppositiopuolueilta, sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä sekä luontojärjestöiltä. Esimerkiksi ansiotuloveron kevennys saa sen sijaan kiitosta työnantajia ja -tekijöitä edustavilta tahoilta.
SDP:n varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin mukaan hallituksen päätökset heikentävät Suomea, eivät vähennä valtion lainanottoa ja vaikeuttavat entisestään pienituloisten ja heikoimmassa asemassa olevien arkea.
– Orpon hallituksen näytelmä budjettiriihen päätösten ympärillä on totaalista kansalaisten sumutusta. Nelikko ottaa itselleen kunnian edellisen hallituksen perinnöstä, kuten hyvästä työllisyyspolitiikasta ja TKI-toiminnan edistämisestä. Omat, kansalaisten toimeentuloa romuttavat ja talouden kestävyyttä heikentävät päätöksensä se yrittää piilottaa julkisuudelta, Razmyar sanoo tiedotteessaan.
Vasemmistoliitto arvostelee budjettiesitystä tietoisesta köyhyyden lisäämisestä.
– Hallituksen leikkaukset olisivat yksittäisinäkin toimina julmia ja epäoikeudenmukaisia. Tilannetta pahentaa entisestään, että monet niistä kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin, jolloin niiden yhteisvaikutukset kasaantuvat. Etenkin pienituloiset lapsiperheet joutuvat ahtaalle, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tiedotteessa.
Pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia arvostellaan
SAK kritisoi hallituksen budjettia täysin tilanteeseen sopimattomaksi, kun hallitus talouden synkistä signaaleista huolimatta leikkaa työttömyysturvaa ja asumistukea sekä toteuttaa sosiaalietuuksien indeksijäädytyksen. Hallitus leikkaa SAK:n mukaan pienituloisilta lapsiperheiltä jopa 500 euroa kuukaudessa.
– Työntekijän toimeentuloa kurjistetaan nyt monelta rintamalta. Kyseessä on arvovalinta, joka osoittaa hallituksen välittävän enemmän suurituloisten ja elinkeinoelämän eduista kuin pienituloisista, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo tiedotteessa.
STTK ja Akava arvostelevat esimerkiksi aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamista osana budjetissa tehtäviä säästötoimenpiteitä.
– Se romuttaa mahdollisuuksia oppia työelämässä uutta, vaikka osaamisen kehittämistä tarvittaisiin yhä enemmän, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.
STTK:n mukaan työntekijöille koituu ongelmia myös esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta, jonka vaikutukset ovat pois palkansaajilta mutteivät työnantajilta.
Leikkauksia on luvassa muun muassa asumis- ja toimeentulotukeen sekä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Suomen sosiaali ja terveys (Soste) puolestaan arvioi, että pienituloisten määrä kasvaa ensi vuonna noin 40 000 ihmisellä. Heistä noin 12 700 on Sosten mukaan lapsia.
– Päätökset ovat arvovalintoja. Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille lisäten eriarvoisuutta, sanoo Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas tiedotteessa.
Työnantajapuoli tyytyväinen
Työnantajapuolta edustavat tahot ovat budjettiesitykseen tyytyväisempiä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan hallituksen toimet velkaantumisen katkaisemiseksi ja ostovoiman lisäämiseksi sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaminen ovat välttämättömiä, jotta Suomi saadaan nostettua takaisin kestävän julkisen talouden tielle.
– Valtiovarainministeriön päivittynyt ennuste on huolestuttava, ja julkisen talouden tervehdyttäminen vie aikaa. Tehdyistä päätöksistä ei ole varaa lipsua, eikä hallitus niin budjettiriihessä tehnyt, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo EK:n tiedotteessa.
Myös Keskuskauppakamarin mukaan julkisen velan tasapainottaminen budjettiesityksessä olevin keinoin on välttämätöntä.
– Kyse on johdonmukaisesta työlinjasta, ei siitä, keneltä otetaan tai kenelle annetaan. Työnteon kannustimia on parannettava aktiiviväestön parissa kaikilla tulotasoilla niin ansiotuloverotusta keventämällä kuin sosiaaliturvan kannustinloukkuja leikkaamalla, sanoo toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarin tiedotteessa.
Suomen yrittäjät katsoo veronkevennyksen olevan hyvä alku talouden tasapainottamiselle, mutta järjestön mukaan lisäkiristyksetkin voivat vielä olla tarpeen tämän hallituskauden aikana.
– Velkaantumisen kääntyminen laskuun hallituskaudella vaatii vielä uusia toimia, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo Suomen Yrittäjien tiedotteessa.
Kiitosta saa laajalti myös hallituksen panostus infrastruktuuri- ja rakennushankkeisiin. Sen uskotaan vaikuttavan työllisyyteen positiivisesti.
Verotulot supistuvat
Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen alijäämä on 11,5 miljardia euroa.
Ensi vuoden talousarvioesityksen loppusumma on noin 88 miljardia euroa. Se on 4,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu, mukaan lukien toinen lisätalousarvioesitys.
Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmiksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Korkotason nousu puolestaan kasvattaa valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa viime vuodesta.
