Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo Ylen Ykkösaamussa, että hallituksen työmarkkinauudistukset ja sopeutukset eivät ole radikaaleja. Purra sanoo, että Suomen oleelliset verrokkimaat ovat toteuttaneet vastaavia uudistuksia 1990- ja 2000-luvuilla.
– Tämä pätee myös sosiaaliturvaan. Tasot ovat selkeästi erilaisia kuin Suomessa. Haluamme liikkua myös tässä pohjoismaiseen suuntaan, emme näe tässä mitään radikaalia, Purra sanoo.
Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeellä on oikeus vastustaa hallituksen toimia, mutta hallituksella on mandaatti tehdä leikkauksia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
– Se, mitä olen kritisoinut, on tätä ay-liikkeen ja eduskunnassa istuvan poliittisen opposition välistä yhteyttä.
Purran mukaan ay-liikkeessä on lähdetty poliittisen opposition tielle.
Purran mukaan hallitus tekee sellaista politiikkaa, joka vahvistaa työllisyyttä ja yritysten mahdollisuutta investoida.
– Näen, että tämä on nimenomaan suomalaisen työntekijöiden edun mukaista.
Hän lisää, että 2020-luvulla pienyrittäjän ja työntekijän intressit eivät lainkaan heijasta sitä polarisoitua käsitystä, jota ay-liike edistää. Hän sanoo, että niin sanotun velkalaivan kääntäminen oikealle uralle hyödyttää myös työntekijää ja pienituloisia.
Säästöjä tarvitaan lisää
Purran mukaan lisätoimien tarve on ilmeinen, jos suhdanne-ennusteet jatkavat heikentymistään. Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden rahoitusasema kohenee siten, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan –1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden aikana. Lisäksi hallitus on sitoutunut tekemään kuuden miljardin euron sopeutukset.
Purra mukaan meno- ja rakennekartoituksesta tehdään säännöllinen. Hänen mukaansa nykyisten tietojen valossa hallituksen on tehtävä lisää säästöpäätöksiä, rakenteellisia toimia ja verotuksellisia toimia, jotta tavoitteisiin päästään.
Purra aikoo myös nimittää työryhmän pohtimaan tarvittavia toimia.
”Toimet edustavat eteläamerikkalaista mallia”
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ihmettelee Purran kommentteja niin Ylen Ykkösaamussa kuin muualla mediassa.
– Purran perussuomalaiset on tehnyt Suomen poliittisessa historiassa poikkeuksellisen petoksen palkansaajia kohtaan. Vuosia palkansaajien puolesta esiintyneenä hän (Purra) on kuitenkin hallitusvallassa kääntynyt palkansaajia ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan. Tässä takinkäännössä hän ylittää jopa edeltäjänsä Timo Soinin, Mäkynen sanoi tiedotteessa lauantaina.
Mäkysen mukaan perussuomalaiset on hyväksynyt toimet, jotka murtavat nykyisen neuvotteluihin ja tasapuoliseen yhteistyöhön pohjautuvan työmarkkinajärjestelmän.
– Purran perussuomalaiset on siirtynyt nopeasti oikealle. He puhuvat pohjoismaisesta mallista, mutta todellisuudessa heidän toimensa edustavat enemmän eteläamerikkalaista mallia, jossa työnantajan valta on ensisijainen.
Saarikko penäsi Purralta malttia
Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko suositteli lauantaina hallitukselle malttia, harkintaa ja samaan pöytään istumista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hän sanoi, ettei ole pitänyt viisaina Purran sanavalintoja tilanteessa, jossa useat ammattiliitot ovat ilmoittaneet mielenilmauksista hallituksen työmarkkinapolitiikkaa vastaan.
– Tavoite on oikea, mutta valtiovarainministerin suhtautumistapaa ja sanansäilää pidin harkitsemattomana ottaen huomioon, miten tilanne uhkaa kärjistyä.
Saarikko sanoi, ettei usko Purran asenteen parantavan asetelmia. Purra sanoi perjantain tiedotteessaan havainneensa ammattiliittojen taholta vääristelyä, uhkailua ja poliittiselle oppositiolle kuuluvan toiminnan edistämistä.
– En tietenkään pidä myöskään hyvänä, jos ammattiyhdistysliike valitsee järeät suomalaisten arkea hankaloittavat keinot siihen, että saisi oman näkemyksensä läpi. Meillä vakavasti sanoen näitä asioita on aina haluttu rakentaa sopimalla, ei repimällä, Saarikko sanoi.
Lauantaina Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Sähköliitto kertoivat uusista työtaistelutoimista ensi viikolle.
JHL: Leikkaukset kohdistuvat pahiten pienituloisiin
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sanoi tiedotteessa olevansa huolissaan hallituksen ilmoittamista leikkauksista, jotka uhkaavat erityisesti pienituloisten ihmisten elämää.
– Käytännössä kasautuvat leikkaukset ajavat ihmiset hakemaan toimeentulotukea, JHL katsoo.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo tiedotteessa, että hallitus antaa suurituloisille reippaan veronkevennyksen samalla, kun työntekijöiltä leikataan.
– Nämä leikkaukset kohdistuvat pahiten ihmisiin, joilla on jo nyt vaikea tulla toimeen tuloillaan, hän sanoo.
Niemi-Laineen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus leikkaa JHL:n jäseniltä niin paljon, ettei lopputulos porrastuksen jälkeen juuri enää poikkea Kelan maksamasta peruspäivärahasta.
– Ministeri Purra sanoo, etteivät toimet ole radikaaleja, vaikka pienituloisilta leikataan satoja euroja kuukaudessa. Lapsikorotusten poisto vie työttömiltä lapsiperheiltä satoja euroja kuukaudessa. Siinä ei ole kyse ihmisten kannustamisesta töihin, vaan heikossa asemassa olevien lasten kurittamisesta.
Niemi-Laineen mukaan päätökset eivät vie Suomea kohti muita Pohjoismaita vaan kohti heikon työsuhdeturvan ja sosiaaliturvan maita.
Viivi Salminen, Sanna Nikula, Sanna Raita-aho
