Kielenkäytön muutosta ovat rohjenneet kritisoida muutamat tutkijat, kuten Helsingin yliopiston Johanna Vuorelma ja Noora Kotilainen. Heillä on käynnissä parhaillaan tutkimushanke ”sotilaallisen vallan kielestä suomalaisessa demokratiassa”. Tutkijat ovat huomauttaneet, että kielenkäyttö on viime aikoina militarisoitunut merkittävästi.
Se tarkoittaa, että esimerkiksi puolustusmenojen kasvusta ei ole mahdollista käydä avointa keskustelua. Kriisitietoisuus riittää vaientamaan kriittiset äänet.
Toinen suomalaisten pyhä lehmä on huoltovarmuus. Koska Suomessa on aiheellinen huoli Venäjän aiheuttamista häiriöistä yhteiskunnan toimintaan, huoltovarmuusajattelu jää helposti päälle. Pahimmillaan mitä tahansa voi perustella huoltovarmuudella, eikä tämän jälkeen rationaaliselle ajattelulle ole enää sijaa.
Juuri tällaisesta puheesta saatiin esimerkki viime viikolla, kun Suomessa pöyristyttiin Euroopan komission ehdottamasta määräaikaisesta silakan pyyntikiellosta. Suomalaisten vastalauseille on hyviäkin perusteluja, mutta kun kyse on elintarvikkeista, huoltovarmuudella on helppo ratsastaa.
MTV haastatteli silakkakysymyksestä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Raitaniemeä ja jutussa pyynnistä tehtiin huoltovarmuustekijä (mtvuutiset.fi 30.8.). Kalastuskielto muka uhkaisi jopa huoltovarmuutta. Artikkelin muotoilusta ei pysty varmasti sanomaan, oliko huoli tutkijan keksintö vai toimittajan tulkintaa.
Valtaosa Suomessa pyydetystä silakasta menee kalojen tai turkiseläinten rehuksi. Vaikutus huoltovarmuuteen ei ole kovin suora, ellei sitten ajatuksena ole ruokkia kansaa sota-aikana minkinlihalla.
Toki vaikutus kalatalouteen ja kalan hintaan olisi suuri, mutta mistään kalastuslaivaston alasajosta ei puhuta. Yhtä lailla voisi argumentoida, että silakkakannan rauhoittaminen vuodeksi edesauttaisi huoltovarmuutta tulevassa kriisitilanteessa.
Huoltovarmuuteen vetoaminen on pöljää siksikin, että silakkakiellolla olisi ihan oikeitakin ongelmallisia vaikutuksia. Salkkari kertoi viime viikolla (SSS 31.8), että se muun muassa pysäyttäisi Kemiönsaaren suurimman työllistäjän toiminnan. Taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset olisivat kovia ja suoria.
Saarelaisia lohduttanee, että komission älynväläykset toteutuvat sellaisenaan vain ani harvoin.
