Kiskolaiset pelkäsivät jo pahinta, mutta nuori lääkäri innostui Kiskon miniterveysasemasta – ”Täällä on vielä mukavampaa kuin uskalsin haaveilla”

0
Kiskon terveysaseman lääkäri Valtteri Norkolalle on mitoitettu kunnan 1600 asukasta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kiskon terveysasema kituutti monta kuukautta löysässä hirressä.

Ensin paikkakunnan pitkäaikainen lääkäri jäi eläkkeelle, eikä yhden lääkärin asemalle saatu korvaajaa. Asemalle oli järjestetty jo keväällä sijaislääkäri, joka peruutti tulonsa.

Alkukesästä kiskolaiset pelkäsivät pahinta. Sairaanhoitaja Petra Moilanen piti yksin hoitajavastaanottoa pystyssä, mutta ratkaisu ei ollut pitkäaikainen. Mikäli lääkäriä ei saataisi, asema pitäisi sulkea kokonaan.

Sitten Varhan rekrytointikumppani soitti Valtteri Norkolalle, 31-vuotiaalle raaseporilaiselle.

Norkola työskenteli soittohetkellä Tammisaaren aikuispsykiatrian poliklinikalla. Hän tekee erikoistuvan yleislääkärin opintoja, joihin kuuluu koulutusjaksoja muilla erikoisaloilla.

Psykiatrin työ kiinnosti Norkolaa muutenkin. Vielä hän ei kuitenkaan ole vaihtamassa yleislääkärin ammattia pois.

– Psykiatriaan erikoistuminen vaatisi työssäkäyntiä yliopistosairaalassa vähintään kahden vuoden ajan. En halua saada puolta pienempää palkkaa ja ajaa pitkää työmatkaa sitäkään ajanjaksoa.

Mielipiteeseen vaikuttaa Norkolan mukaan erityisesti perheen kaksi pientä lasta. Aikanaan ruukin työläisille rakennettua asuintaloa Fiskarsissa Norkola ei vaihtaisi mistään hinnasta.

– Kaksikerroksisessa puutalossa asuu useita perheitä, ja pihapiirissä on aina leikkiseuraa. Viihdymme siellä niin hyvin, etten halua kulkea kovin kauas töihin.

Valtteri Norkola on alun perin kotoisin Helsingistä. Hän pääsi aikanaan suoraan todistuksella opiskelemaan farmasiaa, josta hän eteni kahden vuoden kuluttua lääkärikoulutukseen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Varhan rekrytointikumppani houkutteli ensin Norkolaa Salon ja Someron terveysasemille. Norkola vastasi silloin suoraan, ettei häntä kiinnostanut.

– Olen työskennellyt urallani kahdella terveysasemalla. Olin nähnyt konkreettisesti, miten useamman lääkärin vaje vaikuttaa työmäärään.

Lääkäriuransa alussa Norkola työskenteli opiskelukaupungissaan Tampereella, jossa terveysaseman resurssit olivat olleet hyvät.

Siellä kymmeneltä käytävän varrelta sijaitsevalta lääkäriltä pystyi helposti huhuilemaan apua tarvittaessa.

Fiskarsiin muuton yhteydessä Norkola siirtyi töihin Raaseporiin. Lähialueen terveysaseman 15 000 potilasta oli huonoimpina aikoina jaettu kahden lääkärin kesken.

– Sellaisilla resursseilla työtä ei ollut mahdollista hoitaa hyvin. Uupuminen näytti väistämättömältä, joten minun oli vaihdettava maisemaa.

Norkola koki karvaasti, miten terveysaseman arki paineistui muiden lääkärien irtisanoutuessa. Siksi hän vastasi alun perin kieltävästi tulla Saloon töihin.

– Sen jälkeen rekrytointihenkilö kertoi minulle Kiskon asemasta. En tiennyt siitä mitään etukäteen, mutta yhden lääkärin asema kiinnosti ajatuksena.

Kiskossa yksi lääkäri on mitoitettu vanhan kunnan 1 600 asukkaalle. Koska asemalta ei voi irtisanoutua muita lääkäreitä, eikä näin ollen oma työmäärä voi yllättäen tuplaantua, Norkola lopulta innostui.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sote-aluepäällikkö Petri Salo oli tekemässä Norkolan työhaastattelua. Hänen mukaansa Norkola oli monessakin suhteessa poikkeuksellinen työnhakija.

– Moni nuori lääkäri ajattelee, ettei missään tapauksessa haluaisi työskennellä yksin. Kiskon asema edustaa yhä harvinaisempia, pieniä terveysasemia. Toisaalta Valtteri todisti, että jokainen lääkäri on kiinnostunut erilaisista työskentely-ympäristöistä.

Lähes kaikkien Salon terveysasemien lääkäriresurssi on nyt saatu täytettyä pysyvien virkalääkärien lisäksi sijaisilla tai ostopalvelulääkäreillä. Virkasuhteeseen on kuitenkin selvästi vaikeampi löytää työntekijöitä, ja tätä joukkoa Norkola edustaa.

Ostopalvelulääkärille ei kerry lääkärin erikoistumisopintoja, minkä vuoksi Norkola hyötyy tällä hetkellä suorasta virkasuhteesta enemmän.

Palkkaus on kuitenkin matalampi kuin yksityisellä, kuten yksityisellä aiemmin keikkaa tehnyt Norkola hyvin tiedostaa.

– Tiedän kyllä, mistä rahaa saa. Olisin tienannut aika paljon enemmän esimerkiksi Perniössä ostopalvelulääkärinä.

Kuitenkin Norkolaa viehättää ajatus siitä, ettei työn tavoite ole tuottaa rahaa yksityisille osakkeenomistajille, kuten yksityisellä puolella väistämättä kävisi.

– Yksityinenkin puoli tuottaa terveyshyötyjä, mutta monesti potilaan tahtoma palvelu on aivan muuta kuin se, mitä hän aidosti tarvitsisi. Tämä päätös sopii arvomaailmaani paremmin.

Sairaanhoitaja Petra Moilanen, terveydenhoitaja Riikka Hermansson ja lääkäri Valtteri Norkola tekevät tiivistä yhteistyötä Kiskossa. Hermansson kehuu etenkin Norkolan sosiaalisia taitoja. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kiskossa Norkola on työskennellyt nyt kolme viikkoa.

Potilaiden vaivojen suhteen hän ei ole kohdannut yllätyksiä. Arvaamaton käänne oli kuitenkin Kiskon terveysasema itsessään.

– Minulla oli jonkinlainen ajatus siitä, minkälaista pienellä terveysasemalla työskentely voisi olla. Se on siitä huolimatta ollut vielä mukavampaa kuin uskalsin haaveilla. Olen ollut vähän innoissanikin, kun on aamulla pitänyt lähteä töihin.

Pienellä terveysasemalla on Norkolan mukaan lukuisia käytännön hyötyjä, joista merkittävin on hoitajatyöpari.

Sairaanhoitaja ketteröittää ja keventää Norkolan päivittäistä työmäärää.

– Jos vaikka pitäisi soittaa potilaalle ja varata hänelle aika vastaanotolle, minun on helppo delegoida asia Petralle. Minun ei myöskään tarvitse kirjata pieniä huomioita asialistoille – riittää kun avaan työhuoneeni oven ja huikkaan Petralle.

Hoitosuhde potilaan ja lääkärin välillä on yhtenäisempi ja pidempi pienellä terveysasemalla.

– On aika erilaista kohdata vieras potilas verrattuna sellaiseen, jota on joskus aiemminkin hoitanut. Silloin pääsee paljon nopeammin perille edellisistä havainnoistaan ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Kiskon terveysaseman lääkärin työviikkoon on ripoteltu neuvolan ja kotihoidonkin asiakkaita. Neuvolan asiakkaat olivat Norkolalle ennestään tuttuja, kotihoidon puoli uutta.

– Siinäkään ei oikeastaan ole yllätyksiä tullut, koska iäkkäitä ja heikkokuntoisempia ihmisiä käy muutenkin terveysasemilla.

Norkolan erikoistumisopintojen ohjaava lääkäri työskentelee Salossa, jossa Norkola perehdytettiin Kiskon työhön. Esimerkiksi potilastietojärjestelmä oli hänelle uusi.

Norkolan työaikaan sisältyy konsultaatiotunteja Salon muiden lääkärien kanssa. Sinne hän voi muutenkin soittaa tarvittaessa.

– Toistaiseksi en ole kokenut lainkaan yksinäisyyttä. Petra on oven takana, terveydenhoitaja Riikka Hermansson paikalla kerran viikossa ja Salon lääkärit puhelimen päässä.

– Itsenäisessä päätöksenteossa auttaa se, ettei hoitosuunnitelmaa usein tarvitse välittömästi lyödä lukkoon. Ehdin vaikka iltapäivästä konsultoida muita lääkäreitä ja vahvistaa sitten potilaalle, miten asiassa edetään.

Niin kauan kun Norkola kokee voivansa hyvin Kiskon asemalla, hänellä ei ole syytä vaihtaa työpaikkaa. Norkola suunnittelee jo innoissaan taittavansa parinkymmenen kilometrin työmatkaa Fiskarsista maastopyörällä.

– Toivottavasti asema pysyy pystyssä ja työskentelyolosuhteet mielekkäinä. Täällä työ tuntuu juuri siltä, mitä haluan lääkärinä tehdä.

Salossa yhä vaikeuksia löytää lääkäreitä

Vaikka Kiskon terveysasema on nyt hyvissä kantimissa, muualla Salossa on vaikeuksia saada lääkäreitä. Apuna Varha käyttää rekrytoinnissa paitsi Kuntarekryä myös rekrytointiapupalvelua, jonka kautta lääkäreille soitetaan henkilökohtaisesti.

Aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta osassa asemista ainut vaihtoehto on hankkia ostopalvelulääkäreitä.

Salo–Somero terveysasemien lääkäritilanne loppuvuoden näkymillä. Someron terveysasema on suurimmassa ahdingossa. Kuva: STT, lähde: Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sote-aluepäällikkö Petri Salo, grafiikka: Maija Korpinen

Someron terveysasema on jo pitkään sinnitellyt vajaalla lääkärimitoituksella. Viime viikolla asemavastaava lääkäri irtisanoutui, ja Somerolla oli jo valmiiksi kahden lääkärin vaje.

Someron terveysasemalla huomionarvoista on se, että aseman kolme lääkäriä tekevät parhaillaan syventäviä opintojaan lääketieteeseen. Näin ollen he tarvitsevat työhönsä ohjaajan, ja ohjaajana työskentelee asemavastaava lääkäri.

Sotekeskus 6:n avohuollon ylilääkäri Kaisa Ellän mukaan asiaan yritetään löytää pikaisesti ratkaisu.

– Tukea Someron lääkäreille tullaan järjestämään Salosta.

Koska asemavastaavan lääkärin irtisanoutuminen on vasta tuore ongelma, Ellä ei ole vielä huolissaan Someron terveysaseman tilanteesta.

– Asioilla on tapana järjestyä. Tulemme hankkimaan sijaisen varmasti jollakin tavalla.

Perniön terveysasemakin on kamppaillut jo pari vuotta ostopalvelulääkärien voimin. Jälleen loka–joulukuuksi Perniön lääkäriresurssia on vahvistettu sijaisilla sekä vuokralääkäreillä, kertoo Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sote-aluepäällikkö Petri Salo.

– Harmillisen huono saatavuus tosin vuokralääkäreidenkin suhteen on.

Salon mukaan sijainti on merkittävä tekijä lääkärien rekrytoinnissa.

– Muistelisin noin 75 prosentin Salon lääkäreistä asuvan muualla kuin Salossa. Asiaa ei varsinaisesti auta, kun pakkaan lisätään Salon keskustasta syrjäisempi sijainti.

Virkasuhteiselle työntekijälle on palkankin suhteen heikosti neuvotteluvaraa.

Petri Salon mukaan kunnista siirtyneet palkkausjärjestelmät ovat Varhankin käytössä. Sen lisäksi Varhalla on rekrytointilisä tilanteeseen, jossa ensimmäisen rekrytointikierroksen jälkeen lääkäriä ei ole saatu palkattua. Rekrytointilisä on enintään kahden vuoden ajan neljäsataa euroa kuussa.

– Se on valitettavan pieni lisä lääkäreille. Peruspalkkaan suhteutettuna neljälläsadalla ei valitettavasti ole ollut merkittävää vaikutusta.

Varhan taloushaasteet voivat Salon arvion mukaan johtaa siihen, että pienemmät terveysasemat suljetaan lopulta kokonaan.

– Ensimmäinen säästötoimenpide on luultavasti ostopalvelulääkärit.

Varhassa aloitetaan tänä syksynä neuvottelut siitä, mitkä terveysasemat säilytetään ja mitkä suljetaan. Petri Salo ennustaa Salon terveysasemien verkkoa nykyistä pienemmäksi.

– Salon alueella palveluverkkoa tullaan todennäköisesti kaventamaan. Ainakin päätöksenteossa paine siihen on kova.