Kolumni: Pertteliläisen miekkamiehen viesti

2
Perttelin mullissa vuosisatojen ajan maannut miekkamies kaivettiin vastikään esiin. Samalla paljastui kokonainen rautakautinen kalmisto. Kuva kaivauksilta: SSS/Minna Määttänen

Aika on kuin valtameri. Siinä on paljon erilaisia kerroksia. Mitä syvemmälle mennään, sitä pimeämpää tulee. Kuitenkin jossain syvänmeren syövereissä ui salaperäinen kala, joka ulokkeillaan näyttää valoa.

Kun pertteliläiseltä kotipihalta löytyy 900 vuotta vanhoja esineitä, se panee mielikuvituksen reippaalle laukalle. Vain kilometrin päähän omasta talostani on haudattu joku muinainen varakas talonpoika esineineen. Hän on kävellyt niissä maisemissa, luultavasti myös sillä kalliolla, jolle oma taloni on rakennettu. Seissyt siinä käsi miekkansa kahvalla. Sen miekan, joka tänä kesänä kaivettiin ylös hänen haudastaan.

Mitä hänen päässään on liikkunut? Onko hän pohtinut sodan vai rauhan kysymyksiä? Onko hän iloinnut tai murehtinut perheensä asioita siinä seistessään?

Historiaa luetaan usein kehitystarinana. Muodostuu käsitys siitä, että historia on innovaatioiden historiaa. Arkeologit pystyvät ajoittamaan löytöjään sillä perusteella millaisia materiaaleja ja teknologiaa on ollut käytössä. Näin osattiin ajoittaa myös Perttelistä löytynyt hauta.

Ajan kuluessa ihmisten tieto ja taito on lisääntynyt, ja ihmiskunta on tehnyt keksintöjä, joita sitten on käytetty hyvässä ja pahassa. Jokaisen aikakauden ihmiset ajattelevat olevansa kehityksen huipulla. Kehitys ei kuitenkaan lopu. Tulevat innovaatiot vain ovat käsityskykymme ulkopuolella.

Kivikauden ihminen ei osannut ajatellakaan, että joku keksisi raudan ja tekisi siitä parempia työkaluja ja aseita. Ja kun keskiaikainen miekkamies seisoi kalliolla 900 vuotta sitten, hänen miekkansa ja vaatteensa saattoivat olla sen aikakauden huipputuotteita. Kuitenkaan hän ei olisi ymmärtänyt internetiä, vaikka nykypäivän ihminen olisi matkustanut menneisyyteen ja käyttänyt kuukauden kertoakseen hänelle siitä.

Tuskinpa tavallinen nykyihminenkään syvästi ymmärtää sitä teknologiaa, jota hän käyttää. Hän on vain tottunut siihen. Eikö melko käsittämätön ole sellainenkin perusasia, että voit ottaa käteesi pienen kapulan, näppäillä siihen numeroita ja kohta puhua ystävällesi toiselle puolelle maapalloa?

Innovaatiot vyöryvät ylitsemme entistä nopeammin. Tämän päivän kuuma puheenaihe on tekoäly. Muutaman tekoälyyn liitännäisen yhdysvaltalaisfirman osakekurssit nousevat sellaista vauhtia, että ne nostavat mukanaan koko 500 suuresta jenkkiyhtiöstä koostuvaa S&P 500-indeksiä. Esimerkiksi Nvidian kurssi on noussut tänä vuonna lähes 230 prosenttia.

Tekoälyn jälkeen tulee jotakin muuta, mutta mitä? Kysyin tätä eräältä it-alan tuttavaltani. Hän vastasi hiljaisuudella.

Ajan valtameri toimii kahteen suuntaan. Syvänmeren kala näyttää valoa menneisyydessä, antaa miekkoina ja tekstiileinä vihjeitä siitä, mitä on ollut. Mutta se sama kala ui myös pimeässä tulevaisuudessa ja antaa valomerkkejä niille stevejobseille ja elonmuskeille, jotka osaavat nähdä ne ja tulkita niitä.

Oliko Perttelistä löytynyt mies aikansa visionääri, sitä me emme tiedä. Tärkeintä on, että hän tuo meille viestin lähes tuhannen vuoden takaa. Viestissään hän kertoo, että hänen laillaan myös me olemme osa pitkää ketjua, jonka päätepistettä ei näy.

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien uutistuottaja.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tavis torilta
5 kuukautta sitten

2000-luvun ja ennenkin haudatuista ei jälkipolville jää mitään jälkiä, mistä tämän ajan ihmisten elämää voisi kuvitella, kun hautakiviä kun seurakunnat poistattavat ottaessaan ”vanhentuneet” hautapaikan takaisin. Ja sitten on tuhkaukset, jotka vain ripotellaan jopa nimettöminä tiettyyn paikkaan. Historia on jälkeemme netti-pilvessä.

Veka
5 kuukautta sitten
Reply to  Tavis torilta

Eipä ole noilla löydetyilläkään hautakiviä tai luita jäljellä. Pistä miekka mukaan arkkuun, niin on jotain löydettävää jälkipolvilla