Helsingin hovioikeudessa alkoi keskiviikkona poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa syytettynä on Puolustusvoimien ja EU:n entinen tiedustelupäällikkö.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffia syytetään törkeästä palvelusrikoksesta. Syyttäjän mukaan Alafuzoff oli säilyttänyt kotonaan suurta määrää salassa pidettävää materiaalia. Materiaalia oli syyttäjän mukaan muun muassa kahdella tietokoneella, jotka oli kytketty yleiseen tietoverkkoon.
– Piittaamattomuus materiaalin käsittelytavasta on aiheuttanut potentiaalisen vaaran, että tiedot paljastuvat. Onko näin tapahtunut, sitä emme tiedä, sanoi erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen oikeudessa.
Syyte koskee yhteensä 123:a asiakirjaa, vaikka Rinkisen mukaan muutakin materiaalia oli ”valtavasti”.
Alafuzoff kiistää syytteen. Hän sanoo vieneensä materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin.
– Vastaaja on tunnollinen ja työnsä erittäin vakavasti ottava henkilö. Hän vei töitä kotiinsa, ja kukapa meistä tässä salissa ei olisi sitä joskus tehnyt, Alafuzoffin avustaja Asko Valta sanoi.
Myöskään syyttäjä ei katso, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.
– Motiivi näyttäisi olevan se, mitä hän on itsekin kertonut, eli että hän halusi helpottaa työntekoaan. Mutta se ei ole tietenkään oikeutettua, koska se aiheutti vaaraa asiakirjaturvallisuudelle, syyttäjä Rinkinen sanoi.
Erimielisyyttä salassapitomerkinnöistä
Alafuzoffin puolustus on syyttäjän kanssa erimielinen siitä, missä määrin materiaali oli salaista ja kuinka salaista se oli. Puolustuksen mukaan isossa osassa aineistosta ei alun perin ollut salassapitomerkintöjä, vaan Puolustusvoimien Pääesikunta salasi sen vasta sen jälkeen, kun aineisto oli takavarikoitu Alafuzoffilta.
Epäillyn rikoksen tekoaika on vuosina 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Syyttäjä vaatii Alafuzoffille vähintään vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta. Syyttäjä tarkentaa myöhemmin, vaaditaanko vankeutta ehdollisena vai ehdottomana.
Jos oikeus tuomitsisi Alafuzoffille yli kaksi vuotta vankeutta, syyttäjä vaatii myös sotilasarvon menetystä.
Oikeudessa poikkeukselliset turvatoimet
Alafuzoffin korkean sotilasarvon takia syyte käsitellään ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Tapauksen ja siihen liittyvien tietojen luonteen takia oikeudenkäynnissä on erityisen tiukat turvatoimet.
Istunnot järjestetään käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja. Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin on kielletty. Asianosaisilla on käytössään salissa oikeuden antamat ja tarkistamat tietokoneet.
Tavallisen, käräjäoikeuden sisääntulon luona tehtävän turvatarkastuksen ohella turvasalin ovella tehtiin keskiviikkona vielä toinen tarkastus. Siinä esimerkiksi toimittajilla mukana olleita kuulakärkikyniä avattiin ja tarkistettiin.
Todennäköisesti loput istuntopäivistä käydään kokonaan suljetuin ovin. Ulkoministeriö ja puolustusministeriö olivat pyytäneet edustajilleen oikeutta seurata istuntoa myös silloin, kun käsittely on yleisöltä salattu, mutta hovioikeus eväsi pyynnön.
Käsittelylle on varattu yhteensä kymmenen päivää.
Koki olevansa töissä 24/7
Poliisin keskiviikkona julki tulleen esitutkintapöytäkirjan mukaan Alafuzoff kertoi kuulustelussa, että on vuosien saatossa voinut joutua käsittelemään kotitietokoneella aineistoa, jota sillä ei olisi saanut käsitellä, sekä siirtänyt aineistoa kotitietokoneelleen muistitikkua käyttäen.
– Hän myöntää käsitelleensä salassa pidettävää materiaalia vastoin sen käsittelystä annettuja määräyksiä ja kertoo syyksi, että on kokenut olevansa töissä 24 tuntia vuorokaudessa ja käyttänyt aineistoa tutustuakseen siihen ja valmistellakseen esityksiä. Myöhemmässä kuulustelussa hän kertoo eräiltä osin toimineensa väärin eikä halua vastata muuta, esitutkintamateriaalissa sanotaan.
Maaliskuulle 2018 kirjatussa kuulustelupöytäkirjassa Alafuzoffilta kysyttiin, onko hänen kotikoneillaan tai muistivälineillään ollut Puolustusvoimien salassa pidettävää materiaalia.
– Salassa pidettävää siellä ei olisi pitänyt olla, mutta siellä on saattanut olla sinne erehdyksessä joutunutta, Alafuzoff vastasi.
Kuulustelija kysyi Alafuzoffilta, miten kotietsinnässä asunnosta löytyneet turvaluokitellut dokumentit ovat joutuneet Alafuzoffin kotiin.
– Ne ovat mahdollisesti pitkään jatkuneen tehtävän aikana kulkeutuneet salkussa kotiin ja sitä kautta jääneet sinne kaapin kätköihin, hän vastasi.
Onko niiden käsittely ollut ohjeiden ja sääntöjen mukaista, poliisi kysyi.
– Jos ne minulla ovat kotona, niin ei ole.
Kotietsintä liittyi Helsingin Sanomien tutkintaan
Materiaali löytyi Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa, kun poliisi teki etsinnän Alafuzoffin kotiin maaliskuussa 2018.
Esitutkintapöytäkirjan mukaan kotietsinnässä takavarikoitiin CD/DVD-levyjä, joista osan etikettimerkinnöistä sai käsityksen, että niillä oli salassa pidettävää tietoa. Takavarikkoon päätyi myös tietokoneita ja ulkoisia tallennusvälineitä sekä salassa pidettäviä paperisia Puolustusvoimien asiakirjoja.
Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan viime vuoden lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
—-
Korjattu aiempaa uutista kello 14.34: Alafuzoffin avustajan sukunimi on Valta, ei Valtan. Lisäksi jutussa mainittiin kerran, että oikeudenkäynti olisi ollut tiistaina, kun se oikeasti oli keskiviikkona.
Johanna Latvala, Maria Rosvall
