Miika Kirmula istui tuoreena suunnistuksen pitkän matkan Suomen mestarina pohjoiskarjalaisen heinäpellon laidalle asetetussa ensiaputeltassa ja kertoili rauhallisesti kilpailun tapahtumista. Mestari oli kolhinut polveaan Kolin tuntumassa kivikkoon ja samassa kämmeneen oli tullut haava, joka oli parilla ompeleella suljettava.
– Olihan siellä tukkoisiakin paikkoja, mutta pääasiassa oikein hyvin juostavaa metsää ja mukavan vaativaa suunnistusta, salolaislähtöinen rastitähti myhäili.
– Ja ainahan sitä pikkuisen metsässä kompuroidaan, hän vähätteli vammojaan.
Kirmulan valmistautuminen syksyn kilpailuihin ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä elokuun alussa Tshekin maailmancupissa hän sai ensimmäistä kertaa koronatartunnan.
– Kolme viikkoa siinä meni. Ensin viikko varsinaisesti sairaana ja sitten kaksi viikkoa aivan käsittämätöntä väsymystä.
Kirmula ei etukäteen osannut arvioida menestymismahdollisuuksiaan. Pieni viite kunnosta saatiin lauantain karsinnassa, jonka hän selvitti ylivoimaisella voitolla.
Sunnuntain finaali ei sujunut pelkän ylivoiman merkeissä, vaikka maalissa eroa SM-hopean napanneeseen Ikaalisten Eetu Savolaiseen tulikin reilu puolitoista minuuttia. Pronssi meni Turun Touko Sepälle, joka loppumatkan kulki kolme minuuttia takaa lähteneen Kirmulan mukana.
Kilpailun toiseksi nopein oli ukrainalainen MM-mitalisti Ruslan Glebov, jonka tulosta ei SM-kilpailuun huomioitu.
Savolainen johti kilpailua noin puoleen matkaan, mutta sitten Kirmulan kone lämpeni ja vauhti erottui muista.
– Ainoa varsinainen virheeni tuli heti, kun sain Toukon kiinni, siinä pyörähdimme 11. rastia vajaan minuutin, Kirmula kertoi.
Suomen miesten tämän hetken ykköstähti Helsingin Suunnistajien Olli Ojanaho jätti Kolin SM-kilpailun väliin ja keskittyy jo ensi lauantain SM-sprinttiin ja sitä kautta lokakuussa Italiassa suunnistettaviin sprintin EM-kilpailuihin.
Kirmula ei osannut sanoa, lähteekö SM-sprinttiin, saati sitten EM-kisoihin.
– Mennään viikko kerrallaan. Ainoa varma asia on, että olen mukana SM-viestissä Hollolassa ensi sunnuntaina, Kalevan Rastin mies lupasi.
Naisten mestaruuden vei ties monenneko kerran Tampereen Pyrinnön Venla Harju. Tämänkertainen tuli ylivoimaisesti, sillä Kalevan Rastin Ida Haapala hävisi yli neljä minuuttia. Hopeataistelu meni tiukalle, sillä Pargas IF:n Amy Nymalm jäi pronssille vain neljän sekunnin erolla.
Harju piti kilpailua vaativana ja hyvänä.
– Valitsin aika paljon kiertäviä reitinvalintoja ja menin metsäteitä pitkin, jos sellaisia oli tarjolla, hän kuvaili mestaruusreseptiään.
Harju panostaa myös sprinttisuunnistukseen ja lähtee Italian EM-kisoihin tavoitteena menestys. Hänellä on sprintin MM-pronssi kymmenen vuoden takaa ja sen jälkeen on tullut kaksi pronssia keskimatkalta ja myös EM-kulta viime vuonna pitkältä.
– Tämä nyt ei käynyt sprinttitreenistä, mutta on niitä jo tehty ja tullaan tekemään, Harju myhäili.
Angelniemen Ankkurin vahva juniorityö näkyy jo menestyksenä. SM-kisojen nuorimmassa, 15-vuotiaiden sarjassa, Onni Virtanen otti Kolin juurelta pronssia, edelle ehtivät Jyväskylä Vilho Hietala ja uusikaarlepyyläisen IF Minkenin Hannes Sundberg.
Varsinkin Hietalan kanssa Virtanen on ottanut yhteen vuosien varrella jo monet kerrat. Hietala vei keväällä myös keskimatkan SM:n, Virtanen otti silloin hopeaa. Viikko sitten Koululiikuntaliiton kisoissa Onni oli ykkönen ja Vilho kakkonen. Vielä on sprintti ja viesti jäljellä.
– Pitää vaan yrittää suunnistaa paremmin. Nyt tuli yksi liian iso virhe, kun en löytänyt polkua, jonka olin valinnut ja lisäksi pikkuvirheitä, Virtanen kertoi.
Myös Hietala sanoo kovan kilpakumppanin motivoivan parempaan suoritukseen.
– Me tehdään kisoissa paljon lämmittelyä ja muuta yhdessä, hyviä kavereita ollaan eikä stressata toisiamme.
Molemmat lupaavat suunnistajat harrastavat myös kestävyysjuoksua. Virtanen harjoittelee Salon Vilppaan ryhmässä ja Hietala Jyväskylän Kenttä-Urheilijoissa. Hietala oli kesällä ikäluokkansa estejuoksun SM-kisoissa neljäs.
– En ole vielä valinnut päälajiani, urheilu kiinnostaa laajalti, Hietala sanoi.
Teksti: Seppo Väli-Klemelä
