Kuluttajariitalautakunta linjasi, millä ehdoilla määräaikaisen sähkösopimuksen voi purkaa ilman sakkoa

0
Kuluttaja halusi lopettaa määräaikaisen sopimuksensa sillä perusteella, että tilanne sähkömarkkinoilla on olennaisesti muuttunut. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Kuluttaja halusi lopettaa määräaikaisen sopimuksensa sillä perusteella, että tilanne sähkömarkkinoilla on olennaisesti muuttunut. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Kuluttajariitalautakunta on antanut ratkaisun siitä, milloin kuluttaja voi kohtuuttomuuden perusteella päästä irti määräaikaisesta sähkösopimuksesta ilman sopimussakkoa.

Päätös koski tapausta, jossa kuluttaja oli viime syksynä tehnyt Turku Energian kanssa kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, jonka hinta oli 27,10 senttiä kilowattitunnilta.

Kahden vuoden sopimuskausi alkoi viime marraskuussa. Tämän vuoden aikana sähkön markkinahinta on ollut pääsääntöisesti tätä matalampi ja ajoittain jopa negatiivinen.

Kuluttaja halusi lopettaa määräaikaisen sopimuksensa sillä perusteella, että tilanne sähkömarkkinoilla on olennaisesti muuttunut. Hän pitää sopimuksen irtisanomissakkoa kohtuuttomana. Ratkaisupyyntöä tehtäessä sopimussakko olisi ollut noin 5 800 euroa.

Kuluttajan mielestä sopimusehdot ja sopimussakko ovat kohtuuttomia, kun ”kaikki riskit sälytetään asiakkaan harteille”. Hänen mukaansa kukaan ei voinut arvata, miten sähkön hinta jatkossa käyttäytyy.

Yhtiö: Ei kyse erityistilanteesta

Turku Energia vastusti kuluttajan vaatimuksia ja katsoi, että sovittu sopimussakko on kohtuullinen.

Yhtiön mukaan kuluttajan sähkösopimus tehtiin lokakuussa 2022, jolloin energiamarkkinoiden olosuhteet olivat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosista. Sähkönmyyntihinnat olivat koko sähkömarkkinalla paljon korkeammat kuin aiempina vuosina, yhtiö sanoi vastauksessaan lautakunnalle.

Turku Energian käsityksen mukaan tapauksessa ei ollut kyse Energiateollisuus ry:n suosittelemien sähkönmyyntiehtojen mukaisesta erityistilanteesta, jossa asiakas voisi purkaa sähkösopimuksen ilman korvausvelvollisuutta sähkönmyyjälle.

Vertailuhinta avainasemassa

Kuluttajariitalautakunta katsoi päätöksessään, että kuluttajalla on ilman seuraamuksia mahdollisuus irtisanoa sopimus, jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee yli 60 prosenttia enemmän kuin vertailuhinnalla ja tämä hinnanero on yli 600 euroa.

Lautakunnan mukaan vertailuhinnaksi on otettava niiden määräaikaisten sopimusten keskihinta, joita sopimuksen voimassaoloaikana on markkinoilla tarjottu.

Kohtuullisena irtisanomisaikana lautakunta pitää kahta viikkoa. Irtisanominen voidaan käytännössä tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua sopimuksen alkamisesta, lautakunta sanoo.

Nyt käsiteltävänä olleessa Turku Energian tapauksessa kohtuuttomuus ja sovittelukynnyksen ylittyminen voidaan lautakunnan mukaan arvioida vasta myöhemmin.

Lisäksi lautakunta toteaa, että kuluttajan irtisanoessa sopimuksen kesken sopimuskauden hänellä on edelleen oikeus vaatia sopimuksen sovittelua irtisanomista edeltäneeltä ajalta.

Kuluttajariitalautakunta antoi päätöksensä viime viikon keskiviikkona.

Lautakunta antaa ratkaisusuosituksia kuluttajien ja yritysten välisiin oikeudellisiin riitoihin. Päätökset ovat suosituksia, eikä niitä voi panna täytäntöön pakkotoimin.

Sovittelukynnyksissä eroja

Kuluttajariitalautakunnan tuore päätös on jatkoa aiemmalle, kesäkuussa annetulle ratkaisulle. Kesäkuussa lautakunta katsoi, että jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee yli 15 prosenttia enemmän kuin vertailuhinnalla ja tämä hinnanero on yli 150 euroa, voi sopimus johtaa kohtuuttomuuteen ja sitä tulee pääsääntöisesti sovitella.

Lautakunnan mukaan sovittelukynnys on sopimuksen määräaikaisuutta koskevan ehdon osalta korkeammalla kuin hintaa koskevan ehdon kohdalla.

Tuoreessa päätöksessään kuluttajariitalautakunta ei ota kantaa siihen, millainen sopimussakko irtisanomisesta olisi sovittelukynnysten alle jäävissä tapauksissa vielä kohtuullinen. Lautakunta kuitenkin katsoi, että sopimussakko voi olla sitä suurempi, mitä pienemmäksi hinnanero vertailuhintaan jää.

Iiro-Matti Nieminen