Suomalaista valmistetta olevien salaojakoneiden kanta alkaa olla niin ikääntynyttä, että yrittäjä Seppo Kuisman mukaan laitteet pysyvät enää elossa tekohengityksellä.
Tämä johtuu siitä, että viimeiset kotimaiset salaojakoneet valmistuivat Loimaalta vuonna 1992. Siitä on jo yli 30 vuotta. ”Uusimpien” koneiden ohella käytössä on edelleen myös paljon vanhempaa konekantaa, yli puolen vuosisadan takaisia museovehkeitä.
Tähän saumaan iskee Seppo Kuisman kehittämä Kire-salaojakone.
– Kaksi vuotta tätä on kehitelty. Ajatus lähti liikkeelle, kun näin keväisin ja suurien sateiden jälkeen lainehtivia peltoja. Vanhat salaojitukset eivät enää toimi, Kuisma sanoo esitellessään uutuuttaan hohtavaa prototyyppiä, joka lähtee seuraavalle testikäyttökierrokselleen heti kun kelit antavat myöten.
Kiikalan Rekijoesta nimensä saanut Kire on maallikon silmään massiivisen näköinen laite, mutta Seppo Kuisma kertoo sen suurimman kilpailuedun olevan juuri koneen keveydessä.
– Painoa on vain 5,5 tonnia. Eurooppalaiset isot telarakenteiset koneet painavat 25–30 tonnia. Kiren hintakin on vain kolmasosan niiden hinnasta.
Kuisman innovaatio on tehty kärryn päälle. Vanhemmat vaihtoehdot oli rakennettu alustalle, joka oli kiinni traktorissa. Kuisman Kire ainoastaan hyödyntää traktorin voimantuottoa, mutta ei sido traktoria. Sen sijaan traktoria voidaan käyttää kaikissa muissa maatilan töissä aina silloin, kun salaojituksia ei tehdä.
Ihan mikä tahansa vanha ”massikka” ei kuitenkaan Kiren tarpeisiin riitä:
– Nykyisissä suurissa traktoreissa on portaaton vaihteisto. Salaojakoneella kaivetaan 300–400 metriä tunnissa, joten se vaatii hitaan vaihteiston. Maksimikaivuusyvyys on 185 senttimetriä ja syvyyssäätö toimii laserilla, kertoo Kuisma.
Laitteen etuja on myös sen täyshydraulisuus. Tähän saakka salaojakoneet ovat olleet pitkälti mekaanisia.
– Ei tule niin paljon kulumista, kun ei ole hammaspyörävälityksiä voimansiirrossa.
Kone kaivaa 22 senttimetrin levyistä railoa ja laskee samaa tahtia salaojaputkea paikoilleen. Samalla levitetään soraa putken päälle erillisellä sorastusvaunulla
Salaojat ja niiden kaivamiseen tarkoitetut koneet ovat yli 50 vuotta yrittäjänä toimineelle Seppo Kuismalle tuttuja.
– Aikoinaan nuorena poikana olin kahdeksan vuotta töissä Loimaalla valmistamassa salaojakoneita sekä ajamassa niitä käytännön työssä, hän kertoo.
Nyt prototyyppivaiheeseen edenneessä hankkeessa tiivistyykin Kuisman pitkä kokemus salaojituksen sielunelämästä ja niitä kaivavien laitteiden ominaisuuksista.
Vaikka kehitystyö oli pitkä, usko onnistumiseen ei ollut missään vaiheessa koetuksella.
– Hydrauliikassa oli kyllä miettimistä, sen kaikissa letkutuksissa ja venttiileissä sekä käytettävissä komponenteissa, Kuisma sanoo ja mainitsee kuin ohimennen, että aika harvoin 75-vuotiaat vanhukset lähtevät innovoimaan ja tuotekehittelemään kokonaan uudentyyppistä konetta.
Salaojakoneen prototyyppiä on esitelty muun muassa alan messuilla ja vastaanotto on ollut erinomainen:
– Kiinnostusta konetta kohtaan riittää ja kysyntä on kova ympäri Suomea. Tavoitteena on valmistaa vuodessa muutama kone. Tarve nähdään. Tuotantomäärät riippuvat siitä, miten kysyntää on ja kuinka kapasiteettia löytyy nykyisten tuotantotilojen puitteissa, sanoo Kuisma.
Tällä haavaa Seppo Kuisma Oy:n ydinliiketoimintaa ovat traktorien perävaunut, metsäkuormaimet ja kärryt sekä salaojasorastukseen tarvittavat vaunut. Myös teiden sorastukseen on kehitetty niin kutsuttu monitoimivaunu.
Niitä valmistetaan Halikon asemalla sijaitsevissa halleissa kymmenen työntekijän voimin. Viime vuonna Kuisman firma palkittiin Halikon vuoden yrityksenä.
Salaojakoneissa saattaa olla merkittävän kasvun paikka, sillä kiinnostus uutuutta kohtaan ei rajoitu vain kotimaan kamaralle.
– Koneen helppo liikuteltavuus on Kiren etu kansainvälisilläkin markkinoilla.
