Koulujen Wilma-järjestelmän ongelmat ovat puhuttaneet ja aiheuttaneet huolta koko vuoden. Wilma on kouluissa käytettävä tietojärjestelmä, jonka avulla välitetään tietoja opiskelijan asioista koulun ja kodin välillä sekä koulun sisällä.
Vuoden alussa paljastui lakitekninen ongelma, kun koulujen sote-henkilöstö siirtyi hyvinvointialueiden työntekijöiksi. Samalla heiltä poistuivat oikeudet päästä lukemaan Wilma-tietoja. Järjestelmä jäi kuntien hallinnoitavaksi, kuten koulutkin.
Varsinainen farssi alkoi siitä, kun kunnissa ryhdyttiin pohtimaan, voiko Wilma-oikeudet palauttaa. Salkkari ja muut TS-Yhtymän lehdet julkaisivat torstaina laajan selvityksen, joka osoittaa, että asiaan on suhtauduttu eri kunnissa hyvin eri tavoin.
Wilman puuttuminen aiheuttaa ihan oikeita ongelmia oppilashuollossa. Ilman Wilmaa esimerkiksi koulupsykologi ei näe, onko syrjäytymisvaarassa oleva koululainen käynyt tunneilla. Koulut taas eivät välttämättä tiedä, onko tuen tarpeessa olevalle lapselle järjestetty sellaista. Lyhyesti sanoen, koululaisten hyvinvointi kärsii.
Osa Varsinais-Suomen kunnista, esimerkiksi Somero, on tarttunut toimeen ja korjannut ongelmaa ainakin osittain. Osa on nostanut kädet pystyyn ja odottaa ohjeita ylempää. Salo ja muut naapurit kuuluvat tähän joukkoon.
Varovaisuus on osittain ymmärrettävää. Kuten psykologi Jaana Haapasalo tänään perjantaina Salkkarissa ja lehden verkkosivuilla julkaistussamielipidekirjoituksessaan tuo esiin, Wilma-oikeuksiin liittyy myös merkittävä kysymys yksityisyydensuojasta. Järjestelmään on kirjattu opiskelijoiden salassa pidettäviä tietoja, joiden suojelua ei pidä väheksyä.
Virkamiesten on noudatettava lakia, se on selvä. Mutta kansalaista hämmentää, jos laki luetaan meillä eri tavalla kuin naapurissa. Tuskin muissa kunnissa on tehty suurta rikosta, kun on pyritty toimimaan joustavasti oppilaiden edun nimissä.
Pahimmillaan käy niin, että pilkuntarkka yhden lain noudattaminen johtaa toisen rikkomiseen. Laki kun vaatii turvaamaan varhaisen tuen sitä tarvitseville.
Syyttömiä eivät ole Varha ja asiaa ohjaava Opetushallituskaan. Tällainen riski olisi pitänyt tunnistaa ja ratkaista jo sote-uudistuksen valmistelussa. Ja kun niin ei tehty, nykyistä vatulointia ei voi hyväksyä.
Kuntien kirjavat käytännöt osoittavat joka tapauksessa, että lain muuttamista ei tarvitse jäädä odottamaan.
15.9. klo 15.14: Korjattu maininta terveystiedoista salassa pidettäviksi tiedoiksi.
