”Venttiilivalmistaja Högforsin tuotantohalliin rakentuu Euroopan toiseksi suurin työstökeskus. Vain Airbusilla on suurempi tuotantolinja.”
Näin kerrottiin Salon Seudun Sanomissa vuonna 2008. Högfors oli pystyttänyt uuden tehtaan Örninkadun varrelle tiloihin, joissa oli aiemmin toiminut piirilevyvalmistaja Aspocomp.
Högforsin toimitusjohtaja Ari Virtasen sanoin tiloihin valmistui ”maailman tehokkain ja komein venttiilitehdas”.
Kuluneella viikolla Salon Seudun Sanomat uutisoi Högforsin tehtaan lopettavan toimintansa.
Asiaa uumoiltiin jo kesäkuussa, kun muutosneuvottelut alkoivat. Nyt se varmistui: tuotanto Salossa loppuu.
Myynnin ja hallinnon puolella säästyy muutama työpaikka, mutta komea venttiilitehdas hiljenee. Takana on vaikea ajanjakso. Ensin korona söi myyntiä muusta maailmasta eristäytyneeseen Kiinaan, ja sitten sota leikkasi viennin Venäjälle.
Piristymistäkin on kuitenkin tällä hetkellä näköpiirissä, eikä tuotteiden tekeminen lopu – se siirtyy.
Högforsin tehdas aloitti toimintansa vuonna 1927.
Miltei sadan vuoden tarinaan mahtuu monia käänteitä. Viimemetrien suurimmaksi jää omistajavaihdos vuodelta 2019. TuolloinHögfors Oysiirtyi saksalaisen perheomisteiden konserninARI-Armaturen Groupin omistukseen.
Päällekkäisiä toimintoja ei ollut, vaan Högfors täydensi konsernin osaamista.
Nyt Högforsin ammattilaisilla on epäkiitollinen tehtävä käynnissä: heidän pitää varmistaa, että tuotanto Saksassa saadaan käyntiin ja samalle laatutasolle kuin Salossa.
2000-luvun alussa Högforsilla oli Salossa sata työntekijää. Lopettamisen kynnyksellä jäljellä on 30.
Työllistäjänä tehdas ei ole enää vuosiin kuulunut Salon suurimpiin, mutta pitkä historia tekee sulkemisesta kokoaan suuremman menetyksen. Edes sadan vuoden aikana kerrytetty tieto, taito ja laatu eivät riittäneet pitämään tuotantoa Salossa.
Syyt sulkemispäätöksen taustalla ovat varmasti moninaisia. Fakta on kuitenkin se, että kollektiiviset irtosanomiset hoituvat Suomessa helpommin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi ARI-Armaturen Groupin kotimaassa Saksassa tehtaan lopettaminen on mutkikkaampi prosessi ja irtisanomiset hankalampi toteuttaa.
Tällainen työmarkkinoiden joustavuus saattaa houkutella Suomeen investointeja, mutta sillä voi olla roolinsa myös tarinoiden loppuluvuissa.
