EU:n kilpailukykyneuvosto keskittyi maanantaina muodostamaan unionin jäsenmaiden kantaa muun muassa ajoneuvojen terveydelle haitallisten päästöjen sääntelystä. Käsittelyssä ollut asetus on sisällöltään hyvin tekninen ja koskee pienhiukkasia, mutta neuvottelujen taustalla on ollut huoli ilmanlaadusta ja kansalaisten terveydestä sekä toisaalta autonvalmistajamaiden teollisuuden kilpailukyvystä.
– Tämä asiahan oli erittäin tärkeä varsinkin näille suurille autonvalmistajamaille, Suomea edustanut työministeri Arto Satonen (kok.) totesi kokouksen jälkeen.
Jäsenmaat saivat hyväksyttyä yhteisen kannan.
Ne haluaisivat lopulta säilyttää nykyisenkaltaiset kevyiden ajoneuvojen päästörajat ja testausolosuhteet. Tämä alentaa kunnianhimon tasoa komission kaavailemasta.
Kunnianhimon taso laskisi komission ehdotukseen verrattuna myös raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen osalta, vaikka niiden tapauksessa päästörajat tiukentuisivat nykyisestä.
Täysin uutena elementtinä sääntelyn piiriin tulisivat renkaiden ja jarrujen mikromuovipäästöt, joten kaikkiaan sääntely muuttuisi nykyistä tiukemmaksi. Jäsenmaiden on yhä neuvoteltava asetuksen lopullisista muotoiluista Euroopan parlamentin kanssa ennen sääntelyn lopullista hyväksymistä.
Joukko automaita hangoitteli
Ennen sovun syntymistä vastahankaisena kireälle sääntelylle on ollut kahdeksan maata: Tshekki, Ranska, Bulgaria, Unkari, Italia, Puola, Romania ja Slovakia. Vastakkaista laitaa puolestaan ovat edustaneet Hollannin ja Tanskan kaltaiset maat.
Autonvalmistajamaat perustelivat kantaansa sillä, että liian kireä sääntely pakottaisi investoimaan vanhentuvaan polttomoottoriteknologiaan matkalla kohti päästöttömien autojen tuotantoa.
Suomen kannalta keskeiset kysymykset olivat ratkenneet jo ennen viimeisiä vääntöjä. Niissä kyse oli auton rungon päälle tehtävästä rakentamisesta ja siitä, että pohjoismaisiin olosuhteisiin valmistetut kitkarenkaat tulevat huomioiduksi Suomen näkökulmasta riittävällä tavalla.
Kaikkiaan Satonen piti saavutettua kompromissia riittävän kunnianhimoisena terveysnäkökulmasta.
– Varmasti on tässä tilanteessa ihan riittävän kunnianhimoinen. Ja se mihin on ollut mahdollista päästä.
Mikko Gustafsson
