Useat lausunnonantajat ovat huolissaan hallituksen suunnittelemien indeksijäädytysten ja muiden leikkausten yhteisvaikutuksista. Hallitus ehdottaa indeksijäädytyksiä useisiin tukiin, kuten työttömyystukeen sekä opintorahaan. Samalla hallitus esittää korotuksia osaan lapsilisistä.
Hallitus suunnittelee indeksijäädytyksiä vuosille 2024–2027. Indeksijäädytykset tarkoittavat sitä, että tuet eivät nouse kuluttajahintojen noustessa, joten tukien ostovoima heikkenee. Esityksessä on kuitenkin asetettu indeksijäädytyksille katto, joten etuuksien reaaliarvoa leikataan korkeintaan 10,2 prosentilla vuoteen 2027 mennessä.
Indeksijäädytysten todellinen vaikutus riippuu inflaatiosta eli hintojen noususta. Hallituksen esitys jäädytyksistä oli lausuntokierroksella sunnuntaihin asti.
Kansaneläkelaitos (Kela) pitää lausunnossaan tärkeänä, että muutosten yhteisvaikutuksia tuensaajille pyrittäisiin arvioimaan osana valmistelua mahdollisimman pikaisesti ja kattavasti.
– Kela pitää nykytiedoin ilmeisenä, että muutoksilla on kumuloituvia (kasautuvia) vaikutuksia ja vaikutukset kumuloituvat eri tavoin eri asiakasryhmille. Luonnollisesti henkilöt, joiden toimeentulo riippuu enemmälti sosiaaliturvaetuuksista, ovat niitä, joille muutokset aiheuttavat suurimmat vaikutukset.
Kela pitää myös tärkeänä, että arvioidaan ihmisten todellisia mahdollisuuksia omin toimenpitein sopeuttaa elämäänsä muutosten mukaisesti.
Lapsilisien korotuksia pidettiin pääasiassa myönteisinä, mutta lausunnonantajat katsoivat, ettei lapsilisien korotus riitä muiden leikkausten takia. Hallitus aikoo korottaa neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää.
”Säästöt kohdistuvat samoille kotitalouksille”
Tämänhetkisten inflaatioennusteiden perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi indeksijäädytysten aiheuttavan merkittäviä heikennyksiä etuuksien arvoon.
THL katsoo, että esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia pitää tarkastella yhdessä muiden sosiaaliturvan säästöjen kanssa.
– Esitetyt indeksijäädytykset heikentävät niiden henkilöiden taloudellista asemaa, joiden toimeentulo heikkenee myös muun muassa asumistuen ja työttömyysturvan säästötoimien seurauksena. Näiden säästötoimenpiteiden kohdentuminen samoille kotitalouksille on odotettavaa.
THL sanoo lausunnossaan, että esityksessä ei ole arvioitu yhteisvaikutuksia muiden sosiaaliturvaan tulossa olevien merkittävien muutosten kanssa, vaan näitä arvioidaan esityksen mukaan vasta myöhemmin. THL muistuttaa, että yhteisvaikutusten arvioinnilla on merkitystä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa, jos säästötoimet kasautuvat voimakkaasti samoille kotitalouksille.
Indeksijäädytykset poikkeuksellisen pitkäksi ajaksi
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian mukaan hallituksen esityksessä keskeistä on, miten esitetyt muutokset suhteutuvat perustuslain kirjaukseen, jossa taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan.
– Esityksen mukaan indeksitarkistusten jäädyttäminen ei yksilötasolla yksittäisenä vuonna välttämättä näyttäydy taloudellisesti merkittävänä. Niiden kohdalla, jotka saavat yhtä useampaa etuutta, esityksen kumuloituva vaikutus on kuitenkin esityksen mukaan suurempi, apulaisoikeusasiamies kirjoittaa.
Lisäksi esityksessä myönnetään muutosten jossain määrin lisäävän etuudensaajien tarvetta toimeentulotukeen eli viimesijaiseen toimeentulon turvaan.
– Tämän suuntaisista lainsäädäntöesityksistä on perustuslakivaliokunta ilmaissut aiemmin huolestuneisuutensa, mikä myös esityksessä tuodaan esiin.
Yhteenvetona hallituksen esityksessä päädytään siihen, että esityksellä ei kuitenkaan olisi merkittävässä määrin vaikutuksia toimeentulon turvan tasoon.
– Se, miten tähän lopputulemaan on päädytty, jää kuitenkin epäselväksi, apulaisoikeusmies katsoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo lausunnossaan, että nyt kun jäädytykset tehdään neljäksi vuodeksi, esityksen vaikutuksia on arvioitava erityisen tarkasti. Yleensä indeksijäädytykset tehdään vuodeksi kerrallaan.
– Lisäksi ottaen huomioon, että lähiaikoina lausuttavana on ollut useita samaan aihekokonaisuuteen kohdistuvia esityksiä, on sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten kokonaisvaikutusten arviointi erityisen vaikeaa, joka asettaa muutosten seurannalle erityisiä vaatimuksia. Nyt lausuttavana olevassa esityksessä ei ole esitetty toimenpiteitä tai ehdotuksia muutosten toimeenpanoon ja seurantaan, valtuutettu sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä esitystä on tältä osin ehdottomasti täydennettävä.
STT uutisoi jo aiemmin tällä viikolla, että oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää ongelmallisena sitä, että uudistusten yhteisvaikutuksista tehdään erillinen muistio.
– Vaikutusten arviointi tulisi olla itse esityksissä, jotta se olisi käytettävissä jo hallituksen esitystä valtioneuvoston istunnossa annettaessa sekä sen jälkeen julkisessa keskustelussa, Pöysti katsoo lausunnossaan.
”Viisi arkipäivää ei riitä”
Indeksijäädytysesityksen lausuntoaika oli poikkeuksellisen lyhyt – vain viisi arkipäivää. Säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaan kirjallisten lausuntojen lausuntoajan pitäisi olla vähintään kuusi viikkoa ja laajemmissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa.
Lausuntoaika voi vain perustellusta syystä olla lyhyempi. THL pitää viiden arkipäivän lausuntoaikaa kohtuuttomana.
– Viidessä työpäivässä ei ole mahdollista arvioida riittävän monipuolisesti esityksen vaikutuksia.
THL lisäksi huomauttaa, että lausuttavassa esityksessä ei ole mainittu perustelua vain viiden työpäivän lausuntoajalle.
– Lausuntopyynnössä lyhyttä aikaa perustellaan budjettilakien valmisteluaikataululla, vaikka tämä pysyy samana vuodesta toiseen. Kyse ei ole yllätyksellisestä tai poikkeuksellisesta tapauksesta, THL sanoo.
Suomen sosiaali ja terveys ry (Soste) kuvaa lausuntoaikaa täysin riittämättömäksi.
– Lyhyt lausuntoaika ja kiireellinen valmistelu vaikuttavat heikentävästi lainvalmistelun laatuun ja eri tahojen mahdollisuuteen lausua esityksestä. Tämä on huolestuttavaa, kun ollaan tekemässä muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.
”Mahdollisuudet täysipäiväiseen opiskeluun heikkenevät”
Useat opiskelijajärjestöt vaativat, että opintoraha jätettäisiin indeksijäädytysten ulkopuolelle. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) katsoo, että opiskelijoiden toimeentulon leikkaus heikentää päätoimisen opiskelun mahdollisuutta.
– Opiskelijoiden toimeentulon heikennykset heikentävät päätoimisen opiskelun mahdollisuutta entisestään erityisesti niillä opiskelijoilla, joilla ei ole esimerkiksi opintojen vaativuuden, terveyshaasteiden tai perhetilanteen vuoksi mahdollisuutta täydentää toimeentuloaan työnteolla. Muilla päätoimisilla opiskelijoilla työnteon lisääntyminen voi johtaa opintoihin käytetyn ajan vähenemiseen ja opintojen viivästymiseen, SYLin lausunnossa sanotaan.
Myös kannusteet siirtyä opiskelijaksi muusta elämäntilanteesta heikkenevät SYLin mukaan, kun opintojen aloittaminen tarkoittaisi entistä suurempaa heikennystä kuukausittaiseen toimeentuloon. SYL huomauttaa, että opiskelijoilla etuustason heikkeneminen ei korvaannu toimeentulotuella, johon opiskelijoilla ei ole lähtökohtaisesti oikeutta.
Viivi Salminen
