Muuttuuko ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi? Purra ja Teollisuusliitto ovat täysin eri sivuilla

0
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) saapumassa tiistaina hallituksen budjettiriiheen. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) saapumassa tiistaina hallituksen budjettiriiheen. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Teollisuusliitto tyrmää valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) väitteen siitä, että palkansaajajärjestöissä olisi ymmärretty väärin esimerkiksi ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden merkitys.

Purra arvosteli perjantaina SAK:ta ja ammattiyhdistysjohtajia hallitusohjelman kirjausten tahallisesta tai tahattomasta väärinymmärtämisestä. Hänen mukaansa hallitusohjelmassa ei muun muassa ole ”sairaussakkoa”.

– Mitä tulee hallitusohjelman kirjauksiin, kenenkään ei tarvitse tulla sairaana töihin, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, ja esimerkiksi hoitajalla on ensimmäinen sairausajan päivä palkallinen, Purra suomii perjantaina lähettämässään tiedotteessa.

Hallitusohjelman mukaan sairauspoissaolopäivä olisi omavastuupäivä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.

Purran mukaan hallitusohjelman kirjauksella mahdollistetaan toisinsopiminen sille 10 prosentille, joka ei asiaa voi sopia tällä hetkellä.

– Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia, sanoo Purra.

Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikön Timo Nevarannan mukaan lähtökohtaisesti lakimuutos tekisi automaattisesti ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman kaikille niille, joilla ei ole työehtosopimusta tai erillistä mainintaa asiasta työsopimuksessa.

– Koska työsopimuksissa ei yleensä sovita sairausajan palkanmaksusta, työnantaja voi noudattaa lakia sellaisenaan, sanoo Nevaranta Teollisuusliiton tiedotteessa.

Aalto: Työehtosopimusneuvotteluissa edessä vääntö

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan lainsäädännön muuttamisella on pitemmälle ulottuvat seuraukset. Hänen mukaansa Purra ei varmaan ymmärrä sitä, että työnantajat haluavat toteuttaa seuraavalla työehtosopimuskierroksella kaikki ne heikennykset, jotka lainsäädäntö suo ja mahdollistaa.

– Ne ovat meillä kaikilla edessä seuraavissa neuvotteluissa sitten, Aalto sanoo STT:lle.

Nevarannan mukaan erityisen alttiita muutoksille ovat ne työehtosopimukset, joissa sairausajan palkanmaksusta on sovittu vain lakiviittauksella.

– Vahvat ammattiliitot voivat torjua vaatimuksen, mutta heikommilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä heikennysesitys, sanoo Nevaranta.

”Hallituksella täysi mandaatti”

Purra syyttää liittoja oppositiopolitiikasta.

– Vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvää, ovat viime kuukaudet riisuneet viimeisetkin naamiot.

Hän sanoo hallituksen olevan valmis siihen, että kolmikantaiset neuvottelut käydään yhteisiä nimittäjiä etsien.

– Vastaavaa halukkuutta en ole nähnyt työntekijäliittojen suunnalta. Olen havainnut vääristelyä, uhkailua ja poliittiselle oppositiolle kuuluvan toiminnan edistämistä.

SAK:n mielestä työntekijöiden edustajia ei ole neuvotteluissa kuunneltu.

Purra toivoo, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) Kesärantaan keskiviikoksi järjestämässä tapaamisessa löytyy luottamukselle enemmän pohjaa, jotta tilanteesta päästään eteenpäin.

Valtiovarainministeri uskoo, että 2020-luvun työntekijöistä useimmat ymmärtävät, että työntekijän intressit, taloudellisen tilanteen vaikutus ja pk-yrittäjien intressit kulkevat voimakkaasti samaan suuntaan eivätkä ole toisilleen vastakkaisia.

Purra sanoo tiedotteessaan, että julkisen talouden säästötarpeet ovat selviä ja hallituksella on täysi mandaatti toteuttaa ne.

– Terveelle uralle käännettävä julkinen talous on kaikkien etu, mutta ihan ehdottomasti se on erityisesti pienituloisen ja huono-osaisen etu.

Sanna Nikula, Emmi Tilvis