Amerikkalainen CNN teki keväällä 2020 jopa uutisen, jonka mukaan naisten johtamat valtiot olivat selvinneet muita paremmin koronasta.
Suomessa pääministeriksi oli noussut vuonna 2019 demarien Sanna Marin, josta tuli samalla maailman nuorin pääministeri. Hänet on mainittu usein uuden sukupolven johtavana naispäättäjänä, samoin kuin esimerkiksi Uuden-Seelannin Jacinda Ardern. Hänkin oli aikanaan maailman nuorin pääministeri. Molemmat luotsasivat maataan etulinjassa koronan iskiessä päälle.
Suomi sai kansainvälistä julkisuutta koko naisvetoisen hallitusviisikon ansiosta. Korona-ansiosta mainittiin usein myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir.
Vuonna 2021 naisten rintamaa täydensi Viron johtoon noussut valovoimainen Kaja Kallas. Hän niitti rohkeilla kannanotoillaan kansainvälistä suosiota viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan seuraavana vuonna.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että naisten aikakausi jäi lyhyeksi. Vuonna 2021 Forbes listasi sekä Marinin että Ardernin maailman sadan vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin molemmat ovat vetäytyneet syrjään.
Ardern erosi tammikuussa väsyttyään pääministerin tehtäviin ja julkisuuteen. Marin ilmoitti torstaina koko kotimaisen politiikan. Myös hän on viestittänyt selvin sanoin saaneensa tarpeekseen julkisuudesta.
Suomen hallitusviisikosta jäljellä ovat vielä vasemmistoliiton Li Andersson, keskustan Annika Saarikko ja RKP:n Anna-Maja Henriksson. Heistä tosin vain Henriksson jatkaa uudessakin hallituksessa. Virossa Kaja Kallas on ajautunut syviin vaikeuksiin.
Korona-ajan karismaattiset naisjohtajat ovat näyttäneet, että politiikka voi kuluttaa nopeasti. Lisäksi monessa maassa väistyneen naisen tilalle on sittemmin astunut miesjohtaja. Politiikka on edelleen miesvaltainen laji.
Ajat ovat onneksi muuttumassa. Esimerkiksi EU:n johto on tälläkin hetkellä kahden vahvan naisen käsissä. Suomessa hallituksen johtonelikosta vain pääministeri on mies.
Toivon mukaan viimeistään seuraavaan pandemiaan mennessä olemme jo päässeet yli absurdista harhakuvitelmasta, että politiikan onnistumiset tai epäonnistumiset olisivat jollain tavalla riippuvaisia päättäjän sukupuolesta.
