Olen mielelläni politiikassa ryvettynyt

0

Toisinaan huomaa jonkun osoittavan omaa puhtoisuuttaan sanomalla, ettei ole ryvettynyt politiikassa.

Onko politiikassa ryvettyminen pahempaa kuin muussa toiminnassa ryvettyminen? Vai onko hän ryvettynyt missään, ryvettymätön? Vai onko jonkun mielestä politiikassa toimiminen jo ryvettymistä?

Suomen, samoin kuin muidenkin demokraattisten yhteiskuntien, hallinto perustuu poliittisten puolueiden toimintaan. Sen suuri vahvuus on tuoda yhteen eri mieltä olevat ihmiset saman pöydän ääreen päättämään yhteisistä asioista.

Muistettakoon vaikka Suomenkin kehitystä itsenäisyytemme alkuaikoina vapaussodan (historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps.) mukaan paras ilmaisu, vapaus oli kummankin puolen tavoitteena) jälkeen, ennen kuin vuosi oli ehtinyt kulua sodan päättymisestä.

Oman kunnan asioiden järjestäminen toi saman pöydän ääreen juuri toisiaan vastaan verisesti taistelleet. Siitä alkoi kansakunnan eheytyminen.

Olen lukuisten kunnallispolitiikassa mukana olleen merkkipäiväonnitteluissa korostanut arvostavani heidän lähtemistään mukaan poliittiseen toimintaan. Se on toimintaa, jossa oma erinomaisuus ja usko puhdasoppisesti oman yhden asian tärkeyteen tai merkitykseen ei riitä.

Poliittisen päätöksentekijän on nähtävä kokonaisuutta, sitä parempi, mitä laajemmin. Ja se myös opettaa ja kasvattaa siihen.

Jos politiikassa toimiminen on ryvettymistä, ryvetyn mielelläni osallistumalla omalta pieneltä osaltani yhteisen kompromissin rakentamiseen.

Ismo Saari
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Salo