Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, että työttömyysvakuutusmaksujen alennukset toteutetaan ensi vuonna työnantajille kokonaisuudessaan. Sen sijaan työntekijät saavat alennuksen vain osittain. Näin tehdään Orpon mukaan siksi, että hallitus haluaa tukea nyt yrittäjyyttä.
Työllisyysrahasto on esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen alentamista ensi vuonna noin 1,4 miljardilla eurolla. Tästä 700 miljoonaa euroa on työnantajien osuutta ja 700 miljoonaa euroa työntekijöiden.
Hallitus katsoo, että sen työllisyystoimien ansiota potista on vajaa 200 miljoonaa, jonka valtio ottaa ensi vuonna palkansaajien osuudesta budjettiin ja tekee vastaavan suuruisen veronkiristyksen.
Veronmaksajain Keskusliitto pitää ratkaisua perusteettomana. Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toivoo, että kyseessä on ainutkertainen ratkaisu.
– Jos jatkossa puhutaan imuroinnista tai tarpeesta kiristää veroja, pitäisi katse suunnata esimerkiksi haittaverojen suuntaan eikä hyödyllisten asioiden kuten työnteon.
Työryhmä pohtimaan jatkoa
Orpo ei sanonut, aiotaanko tulevina vuosina myös työnantajilta ottaa vastaava osuus valtion budjetin tilkkeeksi. Tätä pohtimaan perustetaan työryhmä.
– Sitä työtä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotka käytännössä hallinnoivat Työllisyysrahastoa, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.
Orpo huomautti, että hallituksen toimet vaikuttavat jatkossa työttömyysvakuutusmaksujen kertymään. Hallituksen työllisyystoimista esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksen vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2025.
Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on seuraus työllisyyden paranemisesta ja Työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Aikaisemmin palkansaajilta ja työnantajilta on kerätty liian korkeita maksuja eli rahaa on tavallaan kertynyt säästöön liikaa Työllisyysrahastoon.
Kokoomus lupasi suuren veroalen
Palkansaajille on siis joka tapauksessa tulossa ensi vuonna isot veronkevennykset, mutta se ei ole juurikaan hallituksen toimien ansiota. Verotuksen keveneminen on käytännössä työttömyysvakuutusmaksujen alenemisen seurausta.
– Hallituksen toimenpiteet verotuksen kevennykseen ovat minimaaliset ja käytännössä nolla, Lehtinen sanoi STT:lle.
Myös Orpo on myöntänyt, että hallituksen verotoimet ovat ”hyvin maltillisia”.
Kokoomus lupasi vaalien alla miljardin euron edestä veronkevennyksiä ansiotuloihin. Hallitusohjelmaan päätyi kuitenkin vain puolen miljardin euron edestä kevennystä, ja tästä summasta ensi vuonna hallitus on toteuttamassa 100 miljoonaa euroa. Käytännössä tämän vaikutus on sulamassa pois osana työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvää veronkiristysratkaisua.
– Valtio ei satsaa palkansaajan veronkevennykseen, vaan pikemminkin se nyt sallii sen sentään tapahtua ja kerää itselleen aika ison osan takaisin siitä. Se ottaa vähän ylikin pois sen, mitä ensin oli keventämässä, Lehtinen sanoo.
Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että verotus kevenee ja ihan tuntuvastikin.
– Nyt tuli tämmöinen alennusvuosi sen takia, että maksuja on kerätty liikaa työnantajilta ja työntekijöiltä. Tämä tulee hyvään aikaan, koska juuri nyt sitä ostovoimaa tarvitaan.
Käteen enemmän
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan työnteosta on jäämässä ensi vuonna enemmän käteen kuin tänä vuonna. Ansiotuloverotuksen kevenemisen lisäksi tähän vaikuttavat palkankorotukset sekä hintojen nousun hidastuminen.
– Kun verotus kevenee, eivätkä palkat enää jää jälkeen hinnoista, palkansaajilla tapahtuu käänne paremman ostovoiman puolelle ensi vuonna, Lehtinen sanoo.
Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut palkansaajien tulevia veronkevennyksiä. Se on ottanut laskelmassaan huomioon muutokset, jotka vaikuttavat veroprosenttiin.
Esimerkiksi keskituloisella 3 840 euroa kuukaudessa tienaavalla verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 280 euroa enemmän käteen vuodessa. 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalla jää noin 210 euroa enemmän ja 10 000 euroa tienaavalla 1 100 euroa enemmän.
Kiinteistövero nousee
Kiinteistöveron kiristys tulee näkymään asumisen kustannusten nousuna monella. Se koskee sekä omakotitalo-, rivitalo- että kerrostaloasujia.
– Se näkyy monella asumiskuluissa, muttei kaikkialla Suomessa yhtä kovana, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan tontin kiinteistöveroprosentin alarajaa nostetaan kaikkiaan 245 kunnassa.
– Kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat, Lehtinen toteaa.
Kulutusveroihin tehtävien muutosten merkitys suomalaisten kukkaroihin on sen sijaan ensi vuonna vähäinen. Muun muassa viinin verotus hieman nousee, oluen ja polttoaineen verotus laskee.
– Aika vähäisiä vaikutuksia, kun yleensä haitta- ja kulutusverot ovat olleet isossa roolissa.
Eläkeläiset turvassa
Hallitus on päättänyt myös suurista leikkauksista sosiaaliturvaan. Vahvasti tulonsiirtojen varassa oleville on luvassa tulonmenetyksiä.
Orpo sanoi keskiviikkona, että nettosäästö ensi vuodelle on noin miljardin euron luokkaa.
Esimerkiksi työttömyysturvaan on tulossa indeksijäädytys, joten hintojen nousu ei korota tuloja. Myöskään opintoraha ei nouse, vaikka hinnat nousisivat. Asumistukeen tehdään myös leikkauksia.
– Jos asumistuen saaja ja kotitalous on paljolti asumistuen varassa, menetystä on tulossa, Lehtinen sanoo.
Eläkkeen saajat ovat sen sijaan suojassa leikkauksilta, sillä heille on tulossa isot indeksikorotukset myös ensi vuonna.
Sanna Nikula, Saila Kiuttu
