Pakkoavioliittojen uhreja on ohjautunut viime vuosina aiempaa enemmän auttavien käsien piiriin, kerrotaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä ja Rikosuhripäivystyksestä.
Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä toimivan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaana oli elokuun lopulla yli 250 pakkoavioliittoon joutunutta. Rikosuhripäivystyksessä autettavana on puolestaan ollut kuluvan vuoden aikana yli 80 pakkoavioliiton uhria.
Nousujohteisesta kehityskulusta kertoo muun muassa se, että kun vielä vuonna 2018 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin tuli 20 uutta pakkoavioliiton uhria, viime vuonna luku oli jo yli 70.
Pakkoavioliittojen kokonaismäärästä ei ole Suomessa tarkkaa tietoa, mutta asiantuntijoiden tuntuma on, etteivät kaikki tapaukset tule suinkaan ilmi. Päinvastoin. Eri auttajatahot toki tunnistavat pakkoavioliiton uhreja aiempaa paremmin, mutta Suomessa on myös yhä enemmän maahanmuuttajia sellaisista kulttuureista, joissa esiintyy pakkoavioliittoja.
– Tätä myöten myös pakkoavioliittojen kohteiksi joutuneiden määrä on varmasti lisääntynyt Suomessa, arvioi apulaisjohtaja Katri Lyijynen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.
Pakkoavioliittoja eri puolilla maailmaa
Rikosuhripäivystyksessä erityisasiantuntijana haastattelun aikaan työskennelleen Saara Pihlajan mukaan usein ajatellaan ensimmäiseksi, että pakkoavioliittoja esiintyy Lähi-idässä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ilmiö kattaa paljon laajemman maantieteellisen alueen.
Esimerkiksi oikeusministeriön vuoden 2021 arviomuistiossa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta on todettu, että pakkoavioliitot painottuvat globaalisti Afrikan, Aasian ja Tyynenmeren valtioiden alueille.
Pakkoavioliittojen uhreista useimmat ovat maahanmuuttajataustaisia naisia tai tyttöjä. Osa heistä on muuttanut Suomeen jossain vaiheessa elämänsä varrella ja osa on syntynyt Suomessa, mutta heidän sukujuurensa ovat jossain muussa maassa.
Pakkoavioliittotapaukset ovat moninaisia. Avioliitto voi olla esimerkiksi sellainen, jossa ulkomaalaiset ihmiset menevät ulkomailla naimisiin ja suhteen todellinen laita paljastuu myöhemmin Suomessa. Maahanmuuttajataustainen nuori tai nuori aikuinen voidaan myös lähettää Suomesta ulkomaille ja naittaa siellä toisen henkilön kanssa. Niitäkin tilanteita Lyijysen mukaan on, joissa ulkomaalainen nainen solmii avioliiton suomalaisen miehen kanssa yhteisymmärryksessä, mutta olosuhteet muodostuvat pakkoavioliiton kaltaisiksi eli käytännössä sellaisiksi, ettei liitosta ole todellista mahdollisuutta päästä pois.
Pakkoavioliittoja tulee ilmi asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi turvapaikkaprosessin yhteydessä sekä lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa puoliso on ohjattu suojaan turvakotiin.
Mia Peltola
