Perniönjoen rantapenkereellä seisoi perjantaina kaksi miestä leveä hymy huulillaan.
Perniönjoen tulvasuojeluhankkeen kaivut ovat valmistuneet, ja työn urakoineen Matti Hakamäki Oy:n toimitusjohtaja Joonas Kalin ja yrittäjä Matti Hakamäki silmäilivät lopputulosta tyytyväisinä.
– Hyvin on toiminut. Kovien sateiden jälkeen joen uoma oli aika täysi, mutta vesi ei tulvinut, Joonas Kalin sanoi.
– Työtä kannattaisi jatkaa yläjuoksulle päin. Onhan tästäkin apua, mutta asemalla on aina ongelmia tulvivan veden kanssa. Kirkonkylän alapuolelle sopisi myös jonkinlainen pohjapato, että joessa olisi vettä kuivanakin aikana, Matti Hakamäki ideoi.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesitalousasiantuntija Ilkka Myllyoja ei tyrmää Hakamäen ajatusta.
Myllyojan mukaan ely-keskus seuraa jatkossa Perniönjoen korkeutta. Hänen mielestään pohjapatoa voisi tulevaisuudessa hyvinkin harkita.
– Kesällä joki menee aika kuivaksi. En pitäisi yhtään mahdottomana, että kirkonkylään tehtäisiin pohjapato tai vaikka useampia. Siinä tulisi samalla koskimaista ympäristöä ja vähän veden solinaa.
Ilkka Myllyojan mukaan pohjapato ei välttämättä maksaisi paljon. Puhuttaisiin ehkä kymmenistä tuhansista euroista.
– Kustannus olisi aika siedettävä, mutta pato pitäisi tietysti luvittaa ensin. Se vie aikaa.
Perniönjokeen on kaivettu tulvatasanteita kahden kilometrin matkalle Kaukurintien sillalta Leskenkujalle asti.
400 000 euroa maksanut urakka alkoi kesällä 2022, ja se jatkui tänä vuonna. Kaivut tehtiin keskikesällä matalan veden aikana.
Työn aikana joen penkereistä kaivettiin maata lähes 80 000 kuutiometriä. Maat ajettiin Lupajantien varressa olevalle pellolle ja tasattiin 70–80 senttiä paksuksi patjaksi. Pelto on tarkoitus palauttaa viljelykseen.
– Onhan se kamala maamassa, ja työ tuntui aluksi vähän puuduttavalta. Kyllä se sitten alkoi sujua, Matti Hakamäki kertoi urakan mittasuhteista.
Perniönjokeen päätettiin kaivaa tulvatasanteet, koska jokea ei saanut ruopata uhanalaisen vuollejokisimpukan takia.
– Ainutlaatuinen urakka. Eihän tämmöistä ole tehty oikein missään, Joonas Kalin hehkutti.
Työ vaati koneohjatun pitkäpuomikaivinkoneen, jossa 3D-mittalaite avustaa kuljettajaa esimerkiksi kaivusyvyyden kanssa.
– Aluksi kaivettiin kahdella koneella uomaa, mutta tänä vuonna vain yhdellä koneella. Läjityspellolla oli yksi kone vastaanottamassa ja tasoittamassa multaa, Hakamäki kertoi.
Hakamäen yrityksestä Perniönjokea työsti ensimmäisenä kesänä 6–7 työntekijää. Tänä vuonna työmaalla oli 5–6 ihmistä kahden kuukauden ajan.
Sortumaherkän jokipenkereen kaivu kuulostaa hurjalta hommalta, mutta Matti Hakamäen mukaan työ oli loppupelissä helppoa.
– Jos mennään syvälle, savi muuttuu pehmeäksi. Nyt kun kaivettiin vedenpinnan yläpuolella, savi oli kuivempaa.
Kirkonkylän läpi kulkevat savikuormat eivät aiheuttaneet pelättyä sotkua. Ongelmia tuli lähinnä pölystä, jota hillittiin suolaamalla ja kastelemalla.
– Urakka sujui hyvin. Paikallisten ihmisten suopea suhtautuminen edesauttoi hanketta, ja saimme vielä osaavan paikallisen urakoitsijan, ely-keskuksen Ilkka Myllyoja kehui.
Työn aikana vastaan tuli joitain yllätyksiä. Leskenkujalta löytyi vanhoja kasvihuoneita. Niiden paikalla oli sekaisin multaa, muovia ja lasijätettä. Multa jouduttiin seulomaan, jotta jäte saatiin erotettua.
– Seulottua multaa kierrätetään ja käytetään nyt puiden istutuksissa, Joonas Kalin sanoi.
Leskenkujan jätevedenpumppaamon kohdalla kaivulinjauksia muutettiin, etteivät pumppaamo ja joen tuntumassa kulkevat putket vaarantuisi.
Viime vuonna kaivetut joen tulvatasanteet syöpyivät paikoin, kun pohjavesi söi penkereitä. Penkereitä on nyt vahvistettu kivetyksillä. Joenpenkkaan on istutettu myös sitovia kasveja.
– Luonto valtaa loput, Matti Hakamäki tuumi.
Viheralueille istutetaan puita, kaupunki uusii Leskenkujan sillan
Perniönjoen tulvasuojeluhanke muokkaa jokiuoman lisäksi myös rantoja ja puistoja.
Salon kaupungin tarkoituksena on uusia Leskenkujan kävelysilta ensi vuoden aikana. Sillan ympäristön kaivutyöt viimeistellään vasta sen jälkeen.
Perniönjoen varrelle istutetaan syksyn aikana paljon uusia puita.
Havupuiden istutukset ovat jo alkaneet Salon kaupungin suunnitelmien mukaisesti. Lehtipuut istutetaan lokakuussa.
– Havupuissa on makedonianmäntyä, euroopanlehtikuusta, harmaapihtaa, mustakuusta, metsämäntyä ja serbiankuusta, Salon kaupunginpuutarhuri Matti Nikander kertoo.
Lehtipuiden lista on pidempi. Joukossa on muun muassa hopeasalavaa, kynäjalavaa, metsälehmusta, kriminlehmusta, metsävaahteraa, punasaarnea, punatammea, tuohituomea ja mustamarjaorapihlajaa.
– Maisema palautuu pikkuhiljaa. Myöhemmin voidaan miettiä ranta-alueita enemmän, Matti Nikander sanoo.
Nikanderin mukaan Perniön keskustan alueelle on tarkoitus laatia tulvasuojeluhankkeen ansiosta viheralueiden yleissuunnitelma.
Suunnitelman yhteydessä mietitään, miten kirkonkylän viheralueita kehitetään ja mihin panostetaan.
– Sen yhteydessä voidaan miettiä leikkipaikan kehittämistä sekä sitä, mihin sijoitetaan toivottu koirapuisto. Samassa yhteydessä voidaan miettiä Pesänlammen ympäristön parantamista, Matti Nikander sanoo.
