Maalämmön asennuksen yhteydessä voi ilmetä pihan piilotettuja salaisuuksia – kuten pertteliläispariskunnan tapauksessa sattui viime viikolla.
Ristiretkien aikainen miekanpätkä pilkisti Perttelin kirkon läheiseltä Kärrin talon pihalta kaivetun hiekan kätköistä. Se paljastui muutaman viikon kuluessa kaivutöiden alkamisajankohdasta, kun sade hakkasi kaivutyömaata.
Löydön teki talon toisen omistajan, Sofia Maleike-Ruoholan puoliso Esa Ruohola.
– Hän tuli sisälle velmu ilme kasvoillaan. Tiesi selvästi, minkälaisen esineen oli löytänyt.
Ruohola otti yhteyttä Turun Museokeskukseen. Tutkijat hakivat 1100-luvulle paikannetun rautamiekan samoin tein parempaan talteen. Ajoitus oli silmämääräisen arvionkin perusteella helppo tehdä, koska Halikon Rikalanmäen kalmisto on tismalleen samalta ajanjaksolta peräisin kuin Perttelin uusimmat hautalöydöt.
Samassa yhteydessä heräsi kuitenkin epäilys, että miekan lisäksi hiekan kätköissä voisi olla muutakin esineistöä.
Ruoholat kielsivät maalämpöasennuksen jatkamisen, kunnes löydöistä saataisiin tarkempi selvyys.
Turun Museokeskuksen tutkija Sanna-Kaisa Saunaluoma soitti seuraavaksi arkeologi Juha Ruohoselle. Ruohonen työskentelee Turun yliopistolla arkeologian oppiaineessa ja on erikoistunut ruumishautoihin sekä rautakautisen esineistön tutkimiseen.
Ruohonen pohdiskeli miekkalöydön sijaintia. Hänen mielestään ei voinut olla sattumaa, että löytöpaikka oli keskiaikaisen kirkon välittömässä läheisyydessä.
– Aloin epäilemään, että kyseessä voisi olla varhainen kristillinen hautausmaa, Ruohonen toteaa.
Tänään tiistaina Ruohonen kurvasi Pertteliin paikalle kahden tutkimusavustajan kera. Kolmikon tarkoituksena oli havainnoida ympäristöä ja alustavasti tutkia, voisiko pihalla olla lisääkin esineistöä.
Hiekkakasoista alkoi kuitenkin paljastua enemmänkin rautakautista jäämistöä, kuten pronssikoruja, hihnanjakaja ja koristehela puukon tupesta. Korut olivat rosettikuvioin sekä ristein koristeltuja. Ristit, kirkko ja ajankohta viittaavat kristillisin menoin suoritettuun hautaukseen.
Esineet olivat hiekassa toinen toistensa päällä, tekstiilin peittäminä.
– Siinä vaiheessa uskoin, että yksittäinen ihminen on haudattu paikalle esineineen, eikä kyseessä ole esimerkiksi kätkö, Ruohonen kertoo.
Palanen ihmisen kylkiluusta sinetöi havainnot. Maleike-Ruoholan pihalla sijaitsee historiallinen hautapaikka.
– Hauta on selvästi kuulunut varakkaalle paikalliselle talonpojalle. Hihnajakaja, jonka avulla miekan on saanut asetettua vyölle, viittaa miespuoliseen henkilöön.
Haudasta löytyneet esineet ovat Ruohosen mukaan hämmästyttävän hyvin säilyneitä. Tämä johtuu sekä maaperästä että pronssihomeesta.
– Pronssihome säilyttää pitkään luuta ja tekstiiliä. Senkin vuoksi haudasta löytyi kokonaisia kankaanpaloja.
Löytö on merkittävä jo siksi, että Perttelin lähin tunnettu ruumiskalmisto sijaitsee Uskelan emäkirkolla. Perttelin kirkkoa on pidetty Ruohosen mukaan melko nuorena.
– Minä en ole kuitenkaan uskonut sitä. Moni merkittävä historiallinen löytö ei aina päädy julkiseksi, koska maanomistajat saattavat perusteetta pelätä rajoituksia maankäyttöön.
Ruohonen kertoo, että hyvien viljelymahdollisuuksien vuoksi Uskelanjokilaakso on ollut yhtä arvokasta asuinseutua ristiretkien aikaan kuin Turun Aurajokilaakso.
Edelleen mahdollista on, että Maleike-Ruoholan pihalla sijaitsee kokonainen hautausmaa.
– En usko, että yksittäistä miekkasankaria olisi tänne haudattu. Kirkkoonkin viitaten jossakin täällä on lisää hautoja, Ruohonen pohtii.
Toistaiseksi kaivauksia ei kuitenkaan jatketa. Se vaatisi rahoitusta, jonka hakuprosessiin voi mennä Ruohosen mukaan parikin vuotta. Näin ollen maalämpöpumpun asennus jatkuu.
– Joskus yksityiset toimijat ja säätiöt innostavat rahoittamaan tällaisten hautalöytöjen tutkimista, jolloin tutkimustyön aloitusajankohta nopeutuu. On sääli, että raha rajoittaa kulttuuriperinnön tutkimista niin oleellisesti.
