Yliopistojen todistusvalinnan pisteytykset uudistuvat keväällä 2026. Uudistuksen myötä pisteytystaulukoiden määrä vähenee nykyisestä noin 50:stä 11:een, kertoo yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus.
Julkisuudessa keskustelu on pyörinyt etenkin sen ympärillä, että nykyisin pitkä matematiikka antaa korkeat pisteet kaikilla aloilla. Uusi pisteytys puolestaan pyrkii Juuruksen mukaan entistä paremmin tunnistamaan, millä aloilla pitkä matematiikka on merkityksellinen ja millä aloilla taas lyhyt matematiikka yhtä lailla riittää taustatiedoksi yliopistoon opiskelemaan pyrittäessä.
– Matematiikkaa arvostetaan edelleen yliopistoissa ja myös pisteytyksessä, mutta nyt on pyritty tarvittavan osaamistason tunnistamista tekemään entistä tarkemmin, Juurus sanoo.
Todistusvalinnalla valitaan noin puolet uusista yliopisto-opiskelijoista. Tänä vuonna yliopistoihin on valittu noin 30 000 opiskelijaa, joista siis noin 15 000 todistusvalinnalla.
Kannustusta lyhyiden vieraiden kielten opiskeluun
Uudistuksen muutoksiin kuuluu myös se, että reaaliaineiden pisteytystä on tasattu.
– Nyt vielä voimassa olevassa pisteytyksessä reaaliaineet ovat ikään kuin ”sitä arvokkaampia” mitä enemmän niissä on lukiossa kursseja. Tästä ajattelutavasta on nyt luovuttu ja ajattelutapa on enemmänkin se, että ylipäätään reaaliaineet antavat geneerisiä (yleispäteviä) valmiuksia aineesta riippumatta, Juurus kertoo.
Kun eroja reaaliaineiden pisteytyksissä on, tämä johtuu siitä, mitkä aineet ovat hyödyllisiä haettavan koulutusalan kannalta, eikä siitä, montako kurssia tai opintojaksoa sitä lukiossa on mahdollista opiskella.
Äidinkielen painoarvoa on uudistuksessa nostettu jonkun verran.
– Tällä halutaan viestiä sitä, että äidinkielen opiskelemiseen lukiossa kannattaa panostaa.
Muutoksia on tulossa myös lyhyiden vieraiden kielten kohdalla. Niiden pisteytys on nostettu samalle tasolle reaaliaineiden kanssa.
– Meille tulleiden viestien mukaan nykyinen pisteytys ohjaa siihen, että lyhyitä kieliä ei kannata opiskella, kun niistä saa niin huonosti pisteitä, Juurus sanoo.
Pisteytysuudistuksella lyhyistä kielistä on hänen mukaansa haluttu tehdä todellinen vaihtoehto myös niille, joita kielet kiinnostavat.
Lukiovalintoja kiinnostuksen perusteella
Uudistuksella on Juuruksen mukaan päästy siihen, mikä oli tavoitteena. Nyt pisteytys pyrkii ohjaamaan vahvasti siihen, että lukiossa kannattaa opiskella sitä, mikä itseä kiinnostaa.
– Pisteytys ei nyt ohjaa tuijottamaan pistetaulukkoa, kun tekee lukiovalintoja, vaan se ohjaa miettimään, mistä on kiinnostunut.
Juurus kertoo, että uudistusta tehtäessä tärkeän kulman ovat muodostaneet lukiolaisten paineet ja nuorten jaksaminen.
