Rakennusfirmat kaatuvat konkursseihin – miltä näyttää Salossa? “Ei täällä muutenkaan asuntoja rakenneta”

Rakennusfirmojen konkursseja on näkynyt otsikoissa tihenevään tahtiin, ja niiden on povattu olevan vasta alkua. Rakennusala on joutunut rajuun luisuun, ja ahdinko on kesällä vain syventynyt.

Miltä tilanne näyttää Salossa? Salon Seudun Sanomien kyselykierroksen perusteella konkurssien uhka koputtelee Salossakin ovella, mutta heiveröisellä äänellä.

– Salossa yksityinen rakentaminen on aika lailla loppunut, mutta julkisia rakennuskohteita on alkamassa, kuten Salon sairaalan, poliisilaitoksen ja vanhusten palveluyksikön, kertoo Jyrki Moilanen Yrityssalosta, joka on Salon kaupungin omistama elinkeino- ja kehittämisyhtiö.

– Tosin ne rakennustyöt eivät välttämättä jakaudu salolaisille urakoijille.

Rakennusala on Salossa yleisesti vain pieni työllistäjä. Kaupungin suurimpiin rakennusalan yrityksiin lukeutuvat Rakennus-Järvi, SG-Rakentajat ja Muurlan Rakentajat ovat 1–10 miljoonan euron liikevaihdollaan pikkufirmoja verrattuna esimerkiksi konkurssiin päätyneen pohjanmaalaisen Jukkatalon 95 miljoonan euron liikevaihtoon.

Lisäksi Salossa rakennetaan normaaliaikanakin vähän.

– Täällä ei uusia asuntoja juuri tehdä. Toisaalta nyt on laitettu hankkeita jäihin Kaarinassakin, jossa yleensä rakennetaan paljon, miettii Ville Vuori Muurlan Rakentajista.

Rakennus-Järvellä, SG-Rakentajilla ja Muurlan Rakentajilla on kaikilla sama kokemus tämänhetkisestä työtilanteesta. Työn alle on saatu vain pieniä remonttitöitä, eivätkä yritykset edes harkitse nyt isoja asuntoprojekteja.

– Täytyy katsoa ensin, mihin maailma menee. Rakennustarvikkeiden hinnat ja korkotaso ovat nousseet parin vuoden sisällä ihan älyttömästi. Ihmiset eivät uskalla ottaa asuntolainoja. Nämä hommat, mitä nyt on työn alla, riittävät onneksi meille, kommentoi Rakennus-Järven toimitusjohtaja Jarmo Järvi, jonka yritykseltä valmistui hiljattain kerrostalo Helenankadulle Salon keskustaan.

Samaa pohtii SG-Rakentajien hallituksen puheenjohtaja Antti Peltola:

– Sellaiset rakennusliikkeet pärjäävät, jotka pitävät jalat maassa eivätkä ota mitään työn alle isolla riskillä. Ei kenenkään kukkaro kestä sitä, että miljoonia euroja rahaa on kiinni asunnoissa, joita ei ostetakaan. Toki aina riski joudutaan ottamaan, kun urakka otetaan.

Myös Muurlan Rakentajat on keskittynyt pieniin saneeraustöihin.

– Mehän teemme normaaliaikana enimmäkseen asuntoja, mutta niitä ei ole tarvinnut vuoteen tehdä, sanoo yrittäjä Ville Vuori.

– Onneksi meillä on vakituisia asiakkaita, jotka työllistävät vuoden aikana useasti.

Remonttihommiin keskittyminen on Valtiovarainministeriön Rakennusalan suhdanneryhmän eli Raksun tietojen valossa salolaisyrityksiltä järkevä valinta. Korjausrakentaminen ei suuremmin heilahtele suhdanteiden perässä, toisin kuin uudisrakentaminen.

Tosin remontteihin käytetyn rahan määrää on vaikeampi arvioida, sillä moni suomalainen remontoi omin voimin eikä rakennuslupiakaan yleensä tarvita. Raksun valistuneen arvauksen mukaan korjausrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamiseen käytetystä rahasta vuonna 2022 oli 42 prosenttia, ja osuuden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna.

Myös muiden tilastojen valossa Rakennus-Järven, SG-Rakentajien ja Muurlan Rakentajien tuntuma vastaa yleistä tendenssiä.

Rakennusteollisuuden liikevaihto Salossa on vähentynyt vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaksi prosenttia. Todellinen lasku lienee kovempi, sillä lukemassa ei ole huomioitu inflaatiota, tietää Jyrki Moilanen Yrityssalosta.

Tuoreempia tietoja ei ole vielä saatavissa Salosta, mutta jos Salo noudattaa valtakunnallista suuntaa, luvassa on huonoja uutisia. Raksu korjasi elokuussa omaa arviotaan, sillä rakennusala on sukeltanut selvästi pahemmin kuin alkuvuonna oletettiin. Raksun ennusteen mukaan rakentaminen vähenee Suomessa tänä vuonna yhteensä 6–8 prosenttia.

Alamäki olisi vielä jyrkempi, ellei parempana aikoina aloitettuja kerrostalohankkeita olisi yhä kesken.

Erityisesti asuinrakennukset jätetään nyt rakentamatta. Niiden tuotanto on pudonnut vuodessa valtakunnallisesti huimat 40 prosenttia. Teollisuus- ja toimistorakennuksia nousee melko samaan tahtiin kuin ennenkin.

Myös rakennuslupien valossa Salossa näyttää huonolta.

– Haettujen rakennuslupien määrä on kääntynyt selvään laskuun Salossa, toteaa Janne Ranki, joka on Salon rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja.

Käänne tosin tapahtui jo vuosi sitten. Siinä missä vuosina 2019–2021 rakennuslupia oli elokuun loppuun mennessä tullut yli viisisataa kappaletta, viime ja tänä vuonna määrä on ollut sadan verran vähemmän. Rankin tuntuman mukaan Salossa ei ole niinkään palattu normaalitasoon rakennusbuumin rauhoituttua vaan sen alle.

Valopilkkuna on, että rakennuslupahakemusten vähentymisen vuoksi Salossa saa rakennusluvan nyt nopeammin kuin viime vuosina. Käsittelyaika on tällä hetkellä keskimäärin 21 päivää, kun ruuhkavuosina aikaa meni kymmenen päivää enemmän.

Rakennuslupien määrä on Raksun mukaan romahtanut myös koko Suomessa, eikä rakennusprojekteja välttämättä aloiteta, vaikka lupia olisi haettu. Viimeksi yhtä matalia lukuja esiintyi vuonna 2005.

Rakennusalan ahdingon taustalta löytyy asuntolainojen korkojen nopeaa nousua, pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamia rakennustarvikkeiden saatavuusvaikeuksia sekä sitä, että kuluttajat eivät häiriöiden vuoksi luota omaan talouteensa.

Moni siirtää rakennusprojekteja eteenpäin, ja tämä on koettu myös Salossa. Antti Peltola SG-Rakentajista kertoo, että heiltä on pyydetty useasta rakennuskohteesta tarjousta Salossa ja Lohjalla, mutta urakkatarjouksen jättämisen jälkeen on vastattu, että palataan asiaan sittenkin vasta vuoden päästä tai suunnitellaan koko hanke uusiksi.

Rakennuskustannusten raju nousu ja toimitusvaikeudetkin ovat valitettavan tuttuja:

– Olimme keväällä 2020 laskeneet erään projektin urakkahinnan, ja kun työt kesällä aloitettiin, hinnat nousivat puolessa vuodessa niin, että kaikki laskelmat olivat pielessä. Lisäksi tuli toimitusvaikeuksia, ei saatu kattotuoleja, ei Paroc-elementteja, ei terästä työmaalle silloin kun piti, harmittelee Peltola.

Kaikissa kolmessa salolaisfirmassa koetaan, että vielä pärjätään, jos ei muuten, niin nilkuttamalla. Alan pitkäikäisten yritysten kaatuminen on kuitenkin pistänyt apeaksi ja herättänyt huolta.

– Ihan varmasti talven aikana konkursseja tulee vielä lisää, ennustaa Jarmo Järvi.

– Lisäksi rakennusala on ala, joka vetää mukanaan muita. Kun rakennusala sukeltaa, sukeltaa teollisuuskin, miettii Ville Vuori.

Jyrki Moilanen Yrityssalosta kertoo, että Salossa rakennusteollisuuden alalta ei näy maksuhäiriömerkintoja eikä velkomustuomioita – ainakaan vielä.

– Työvoimahallinnosta on kuitenkin tullut tieto, että muutosneuvotteluja on käynnissä ja lomautuksia on tulossa.

Valtakunnallisesti rakennusalan työttömyys on lisääntynyt kesän aikana. Alan työvoimapula alkaa olla mennyt muisto.

Moni rakennusalaa kiusanneista ongelmista, kuten tarvikkeiden raju hinnannousu, on onneksi tasaantunut. Raksun mukaan ensi vuoden pitäisi näyttää jo paremmalta. Rakennusalan tuotanto saattaa jopa lähteä yhden prosentin kasvuun.