Ruotsin kruunu tulee vahvistumaan, vakuuttaa maan keskuspankin pääjohtaja Erik Thedéen. Kruunu on vuodenvaihteesta lähtien heikentynyt 7–8 prosenttia sekä euroa että dollaria vastaan. Tämän viikon maanantaina nähtiin uusi pohjanoteeraus, kun kruunun heikkeni lähelle 12:ta kruunua euroa kohti.
Thedéen sanoi Tukholmassa pitämässään puheessa, että kruunu on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n laskelmien mukaan noin 10 prosenttia aliarvostettu, kun sen kehitystä tarkastellaan Ruotsin talouden kehityksen kannalta. Kruunun heikkous on pääjohtajan mukaan vaikeasti tulkittava trendi, jota ei voi selittää pelkästään Ruotsin kiinteistösektorin ongelmilla, Nato-keskustelulla, kotitalouksien reaktioilla korkojen nousuun tai Ruotsin keskuspankin toimilla.
– Näillä tekijöillä voi olla tietty roolinsa ja ne voivat sysätä kruunun kurssia johonkin suuntaan. Mutta jos tarkastelemme asiaa laajemmin, niin huomaamme, että Norjan kruunu on heikentynyt suunnilleen yhtä paljon kuin Ruotsin.
Valtaosa kaupankäynnistä Ruotsin kruunulla tapahtuu ulkomailla, etenkin Lontoossa.
– Seuraus on, että kauppaa käydään muilla perusteilla kuin niillä, jotka painottavat kruunun perustavanlaatuista arvoa. Kruunun valuuttakurssi voi siksi ajoittain vaihdella tavoilla, joita on vaikeaa selittää makrotalouden kehityksellä, pääjohtaja harmitteli.
Hän totesi, että mitä kauemmin kruunu on aliarvostettu ja heikko, sitä vahvemmin vaikuttavat valuuttaa vahvistavat tekijät. Kun suunta lopulta kääntyy, voi nousu olla nopeaa.
Raha virtaa ulospäin
Ruotsalainen eläkerahasto Första AP-fonden arvioi puolestaan, että ruotsalaisten kotitalouksien suuret sijoitukset ulkomaisiin sijoitusrahastoihin painavat kruunun arvoa. Rahaa virtaa ulospäin ja kruunujen kysyntä vähenee.
– Kotitaloudet ostavat ulkomaalaisia indeksirahastoja, jolloin samanaikaisesti ostetaan amerikkalaisia osakkeita ja myydään kruunuja. Nämä virrat ovat olleet suurempia kuin kruunujen ostot jo pitkän aikaa, sanoi rahastonhoitaja Kristin Magnusson Bernard uutistoimisto TT:lle.
Ruotsalaisten nettotalletukset globaaleihin rahastoihin ovat tänä vuonna olleet yli 50 miljardia kruunua (noin 42 miljardia euroa). Ruotsalaisten koko nettosäästö rahastoihin on ollut tänä vuonna 55 miljardia, ja suunnilleen saman verran säästettiin myös viime vuonna.
Ruotsalaiset arvopaperit eivät ole olleet viime aikoina kiinnostavia kohteita ulkomaisille sijoittajille, koska reaalikorko eli korko vähennettynä inflaatiolla on ollut alhainen.
