Moni salolaisnuori hylätään inssiajossa – ilo lakimuutoksesta vaihtui pettymykseen

Moni nuori hyppi riemusta, kun vuoden 2018 ajokorttilakiuudistus astui voimaan.

Etuja oli useita. Teoriaopetusta saa käydä itsenäisesti, ajotunneista puolet hoituvat joustavasti simulaattorissa ja ajokortin saa käteensä entistä nopeammin. Kaikkein suurin etu on kuitenkin hinta – minimiajotuntien määrällä ajokortin kustannukset jopa puolittuvat entisestä.

Tilastollisesti muutoksia alkoi näkyä heti vuonna 2020. Ympäri Suomea ensi kertaa inssiä suorittavien läpäisyprosentti romahti miltei kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Salolaisista B-korttia suorittavista melkein 70 prosenttia pääsi ajokokeesta läpi ensi yrittämällä vuonna 2018. Vastaava lukema oli kahden vuoden päästä lakiuudistuksen jälkeen nippa nappa yli 60 prosenttia.

Sekä ajotutkinnon vastaanottajilla että autokouluilla on kuitenkin valmis parannusehdotus tilanteeseen.

Markku Pääkkönen aloitti ajotutkintojen vastaanottamisen Salon Ajovarmassa lakiuudistuksen kanssa samoihin aikoihin vuonna 2018.

Kokemusta liikenne- ja kuljetusalalta hänellä on kertynyt kymmeniä vuosia.

Pääkkösen mielestä suoritettujen minimiajotuntien määrä näkyy selvästi inssiajon hetkellä. Entisen 18 pakollisen ajotunnin sijasta nykymäärä on vain 10 ajotuntia.

– Enimmillään viisi tuntia on ajettu simulaattorissa. Silloin ajokoe itsessään on vasta kuudes tunti ratissa.

Ongelmana nykyisessä ajotuntien määrässä onkin Pääkkösen mukaan suhtautuminen niihin. Pakollisesta 10 ajotunnista on tullut monelle maksimimäärä.

Se näkyy ajokokeessa puutteellisina ajotaitoina.

– Jos ajokokeessa ei hallitse ajoneuvoakaan täysin, liikenteen seuranta vaikeutuu. Silloin on mahdotonta pärjätä kokeessa.

Haasteet eivät koske ainoastaan ajotunteja. Myös teoriatuntien määrä laski ajokorttilakiuudistuksen yhteydessä 20 tunnista kahdeksaan teoriatuntiin.

Ajovarman Lounais-Suomen alueen vara-aluevastaava Jani Hurme ottaa toisinaan kokelaita vastaan Salon Ajovarmassa. Hän korostaa ajokoululaisten oman aktiivisuuden merkitystä nykyisessä ajo-opetuksessa.

– Aiemmin teoriaopinnot suoritettiin luokassa ajo-opettajan kanssa, ja nyt ne tehdään kotona vähäisemmillä tunneilla itsenäisesti. Teoria- ja ajokokeessa menestyminen vaatii nykyään paljon enemmän oma-aloitteisuutta kuin ennen.

Hurme ja Pääkkönen pitävät ajo-opetusta sisällöllisesti laadukkaana. Simulaattoria he käyttäisivät kuitenkin lähinnä ajo-opetuksen apuvälineenä.

– Simulaattorissa ajaminen on hyvin erilaista kuin liikenteessä aidosti selviytyminen, molemmat pohtivat.

Sekä Hurme että Pääkkönen muistuttavat, ettei minimiajotuntien määrään tulisi suhtautua orjallisesti.

– Niiden lisäksi kannattaa ehdottomasti ottaa enemmänkin ajotunteja, jos vähänkin siltä tuntuu. Minimimäärä toimii lopulta melko pienelle osalle oppilaista.

Samassa lakiuudistuksessa ajokokeet pitenivät vartilla ja muuttuivat siten haastavammiksi.

– Jokaisessa kokeessa ajetaan nykyään taajaman ulkopuolella kovemmissa nopeuksissa. Aiemmin inssissä saatettiin pysytellä lähinnä keskustan ja taajaman tuntumassa, Hurme toteaa.

Ajokokeita vastaanottavina Hurmeella ja Pääkkösellä on tilastojenkin kanssa yhtenäinen näkemys siitä, ketkä pärjäävät kokeissa parhaiten.

– Opetusluvalliset. Heillä on ajotunteja takanaan selvästi enemmän kuin autokoululaisilla, ja siksi ajoneuvon ja liikenteen hallintakyvyt korostuvat positiivisesti.

Riskitilanteiden määrä ajokokeissa kasvanut

Ajokokeen vastaanottaja kohtaa pettymykset

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Tina Forsman-Rantanen on Markku Pääkkösen ja Jani Hurmeen kanssa samoilla linjoilla ajotuntien riittämättömästä määrästä.

– Osaamistason vaihtelut ajokokeissa ovat nykypäivänä entistä suurempia, kun kaikki kuljettajakokelaat eivät saavuta riittäviä valmiuksia miniopetusmäärän aikana. He eivät välttämättä myöskään ole halukkaita lisäopetusta hankkimaan.

Vuonna 2022 autokoulun kautta ajokokeeseen tulevilla kokelailla ajotuntien määrä ennen ensimmäistä ajokoetta oli keskimäärin noin 11 ja puoli tuntia. Pakollisen minimituntimäärän päälle saatettiin siis ottaa vain yksi ajotunti.

Ajoneuvon perushallinta näkyy Forsman-Rantasen mukaan ajokokeiden riskitilanteiden määrän selkeänä kasvuna.

– Kuljettajantutkintopalveluiden vuosittaisissa toimintakertomuksissa tämä käy selkeästi ilmi.

– Kun ajamisen perustaidot eivät ole suurella määrällä kokelaista riittävän hyvin hallussa, eikä kokeista pääse näissä tapauksissa läpi, saattavat kokelaat myös entistä useammin purkaa pettymyksensä ajokokeen vastaanottajaan.

Läpipääsyn haitari on hurja

Epic Autokoulun toimitusjohtaja ei puolla lakiuudistusta

Epic Autokoulu Oy:n toimitusjohtaja Mia Lindströmin mukaan ero asiakkaiden läpipääsyssä on valtava.

Prosentit ensikertalaisten kokeen läpäisyssä vaihtelevat ympäri Suomea 30–90 prosenttiin.

– Varmasti ajokorttilakiuudistus vaikuttaa tähänkin. Minimitunnit käynyt asiakas pärjää tuskin yhtä hyvin kokeessa kuin ne asiakkaat, jotka suorittavat vanhan kaavan mukaisen premium-paketin.

Premium-paketissa on 18 ajotuntia, joista 16 ajetaan autossa. Se on kalliimpi vaihtoehto kuin minituntien paketti.

Hintatietoisuus vaikuttaa Lindströmin mukaan eniten asiakkaan valintaan.

– Tottakai ajotuntien määrä painottuu minimiin hinnan puolesta. Siksi toivoisimmekin, että minimituntien määrää nostettaisiin.

Epic Autokoulunkin havainto on se, että opetusluvalla harjoittelevat selviävät keskimäärin hyvin ajokokeessa.

– Tuntimäärät auton ratissa ovat merkittävästi suurempia heidän keskuudessaan.

Lindström tukee liikenteessä ajamisen ohella simulaattorin käyttöä. Se on hänen mukaansa hyvä apu etenkin autoilua aloittavalle, muttei riitä hallitsevana opetusvälineenä.

– Liikenteessä liikkumiseen liittyy eri tilanteiden huomiointia, kuten tilannenopeuden, liikennevirran, kellonajan ja muun sopeuttamista ajotilanteeseen. Sellaiset jäävät simulaattorissa kokematta.

Minimiajotuntimäärässä on Lindströmin mielestä myös vahvuuksia. Jos liikennekäyttäytyminen on entuudestaan tuttua, se voi soveltua asiakkaalle hyvin.

– Esimerkiksi mopoilijalle määrä voi olla sopiva.