Varsinais-Suomen hyvinvointialue myönsi tammikuussa maakunnan sosiaali- ja terveysalan järjestöille avustuksia yhteensä vajaat 2,5 miljoonaa euroa. Avustukset kohdennettiin järjestöille, joita kunnat ovat aikaisemmin avustaneet.
Maanantaina Varhan hyvinvointialueen sijaisena toimiva johtaja Antti Parpo totesi Turun Sanomissa, että Varhan täytyy etsiä säästöjä myös oman toiminnan ulkopuolelta.
– Kaikki keinot täytyy käyttää (…) Säästöjen pitää koskea kaikkia, eikä pelkästään Varhan omaa toimintaa, totesi Parpo.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöstä, joka myöntää järjestöjen toimintaan Stea-rahoitusta, kuuluu samankaltaista puheenpartta.
Maanantaina TS uutisoi myös, että Varha perui hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston jo päättämän 10 prosentin indeksikorotuksen ja päättää siitä myöhemmin aluehallituksessa.
Kolmannella sektorilla ollaan Salossakin huolissaan.
– Trendi on huolestuttava. Samalla pitää muistaa, että joka Klubitaloille myönnetty euro säästää yhteiskunnalle yli neljä euroa, sanoo Salon Klubitalo ry:n toiminnanjohtaja Jenni Salakari.
Salon Klubitalon vuosiavustus Varhalta oli 80 000 euroa, suurin summa Salossa.
Muun muassa Salon Kriisikeskus Etappia ylläpitävä Mieli Salon mielenterveys ry sai Varhalta 79 000 euroa, toiseksi eniten Salossa.
– Kustannukset kohoavat, väestö ikääntyy. Järjestöt tekevät terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä ja vähentävät terveydenhuollon työpainetta. Ne eivät sulje pois toisiaan. Pitäisi nähdä kokonaisuus, sanoo Mieli ry:n Salon toiminnanjohtaja Tuula Stenström.
Salon Syty sai Varhalta vuosiavustukseksi 43 000 euroa, mikä on kolmanneksi suurin Varhan Saloon myöntämä vuosiavustus.
– Yleisesti ottaen olen huolissani siitä, miten rahoja priorisoidaan ja miten järjestökentän työn arvo nähdään. Sinänsä en ihmettele, että lisärahoituksen jakoa pohditaan lisää ja katsotaan tarkemmin, missä rahaa eniten tarvitaan ensi vuonna. Tämän vuoden avustuksethan on saatu ja toiminnat järjestöissä niihin sopeutettu, sanoo 38 sote- ja potilasjärjestön yhteenliittymän Salon Syty ry:n toiminnanjohtaja Veera Hälli.
Salon Klubitalo on tarkoitettu Salon seudulla asuville 18–65-vuotiaille henkilöille, joilla on tai on ollut mielenterveysongelmia. Toiminta auttaa 90–100 ihmistä vuosittain.
– Toimintamme on erittäin kustannustehokasta. Sillä ennaltaehkäistään ja säästetään erikoissairaanhoidon kasvavia kuluja ja työpaineita. Klubitalon koko toiminta vastaa 2–2,5 erikoissairaanhoidon sijaa vuosittain, Jenni Salakari sanoo.
Salakari perää suunnitelmiin pitkäjänteisyyttä ja laajakatseisuutta.
– Salossa nuorten hyvinvointi on laskenut enemmän kuin maakunnassa keskimäärin. Klubitalon toiminta tähtää siihen, että kuntoutuneet pääsevät takaisin elämään ja työelämään. Säästämisessä ei tässä olisi sinänsä järkeä.
Salakari toivoo, että Varhan aiemmin kaavailema indeksikorotus, 6,3 prosenttia, siirtyy ensi vuoden avustuksiin kohonneiden yleiskulujen takia.
Salakari on myös luottavainen, vaikka ymmärtää, että säästöjäkin tarvitaan.
– Säästöt tässä eivät olisi oikeaa säästöä. Jos jonkinlainen järki asiassa on, huolehditaan resursseista ja jatketaan hyvää työtä. Varhassa hyvinvoinnin ja terveyden johtajana toimiva Salon entinen sosiaalijohtaja Anneli Pahta tietää kyllä kolmannen sektorin merkityksen.
Tuula Stenström ei hätkähtänyt lisäavustusten lykkäämisestä, jopa odottikin sitä, mutta toivoo, että indeksikorotus näkyy ensi vuoden avustuksissa.
Stenströmiä mietityttää enemmänkin se, miten Varha kykenee pitämään järjestöavustusten paletin hallussaan.
– Varsinais-Suomessa on 700 sotejärjestöä. Kun asioitiin Salon kaupungin kanssa, byrokratiaa oli vähemmän ja keskusteluja käytiin kasvotusten. Miten uusi Varha pystyy järjestämään näin valtavan ison kokonaisuuden? Se vaatii aikaa.
Stenström toivoo, että leikkausten sijaan avustusmäärät kasvaisivat, jo pelkän inflaation takia.
– Pandemian jäljiltä mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, niin lasten kuin aikuistenkin. Ja aikuisten mielenterveys on lasten mielenterveyden perusta.
Salon Syty ry:n Veera Hälli näkee järjestöt voimavarana, joiden kanssa Varhan tulisi kehittää yhdessä kattavaa ja kustannustehokasta hoitopolkua.
– Yhdistyksillä on valtava merkitys ihmisten hyvinvointiin ja samalla ne helpottavat terveydenhuolloin paineita. Jonkun ruudinkeksijän pitäisi kyetä keksimään, miten Varhan ja yhdistysten hoitopolut nivottaisiin parhaiten yhteen, Hälli sanoo.
Tosiasia on se, että terveydenhuolto kärsii työvoimapulasta, eikä se ole helpottamaan päin. Asiaa koskevat päätökset ovat poliittisia.
– Saa nähdä, mihin suuntaan päätökset kääntyvät ja kuinka hyödyllisinä järjestöt nähdään. Lisää rahaa toimintaan ei varmaankaan ole tulossa, mutta toivotaan, ettei rahoitusta myöskään leikata, Hälli sanoo.
Varha-rahoituksen väheneminen saattaa säteillä pitkällä tähtäimellä myös sosiaali- ja terveysministeriön Stea-rahoitukseen.
– Suoraan ei sanota, että Varhan raha vaikuttaa ministeriön rahoitukseen, mutta sillä on positiivinen vaikutus. Yhteistyösopimus korostaa, että rahoitettava järjestö tekee merkittävää alueellista ja Varhan toimintaa helpottavaa työtä, Salon Syty ry:n Veera Hälli sanoo.
– Jos Stea leikkaa vahvasti, rahoituspaine kaatuu yhä enemmän Varhan niskaan. Mutta nämä ovat skenaarioita, eikä kristallipalloa ole, sanoo Salon Klubitalo ry:n Jenni Salakari.
Varha pakitti lisäavustusten maksamisessa, säästöjä etsitään
Turun Sanomat kertoi maanantaina Varhan ilmoittaneen, ettei kertaalleen luvattuja lisäavustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöille vielä makseta ja että mahdollisen indeksikorotuksen määrää käsitellään uudestaan.
Lisäavustuksia oli tarkoitus maksaa järjestöavustuksiin vielä jakamattomasta määrärahasta. Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto oli päätöksessään nostanut indeksikorotusta 6,3 prosentista 10 prosenttiin, mutta aluehallituksen kokouksessa hyvinvointialuejohtajan sijainen Antti Parpo käytti otto-oikeutta jaoston päätökseen.
Lisäavustuksista päätetään myöhemmin. Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran 26. syyskuuta.
Parpo totesi TS:n jutussa, että Varha maksaa avustuksia enemmän kuin muut hyvinvointialueet, ja alkuperäisessä ehdotuksessa esitetty 6,3 prosenttia olisi ollut isompi kuin Tilastokeskuksen antama tieto inflaatiosta, joka oli 5,6 prosenttia.
Varhan pitäisi löytää säästöjä 100 miljoonan edestä.
Parpon mukaan on selvää, että säästöjä etsittäessä on kiinnitettävä huomiota myös ulkoisiin menoihin.
