Salon kulttuurielämässä odotetaan ensi vuonna ratkaisuja. Kaupunkiin palkataan kulttuuripäällikkö, kulttuuriohjelma valmistuu, avustusten jako muuttuu ja tilaongelmaankin aiotaan tarttua jollain lailla.
Kaupungin organisaatiossa kulttuuri on osa vapaa-ajan palveluita, ja ensi vuosi on koko vapaa-ajan palveluiden arvokeskustelun aikaa, sanoo Salon vapaa-aikajohtaja Antti Mattila.
Kulttuurikumppanien puheenjohtaja Siv Ilola toivoo, että uusi päällikkö antaa kulttuurille lisää painoa kaupungin organisaatiossa. Taiteen ja kulttuurin tilahaasteet ovat olleet Kulttuurikumppanien agendalla kaikkina toimintavuosina, sanoo Siv Ilola.
Kulttuurin tekijöiden ja kaupungin yhteistyöfoorumi perustettiin 2019.
– Viimeisin suuri ongelma on Salon Teatterin kurimus. Kaikki allekirjoittavat sen, että tilanne pitää ratkaista.
Salon Teatterin toiminnanjohtajan Mia Kuisman mukaan teatteri saa nykyään Kivasta ”sata päivää samalla hinnalla kuin olimme Mariankadun teatteritiloissa koko vuoden” (SSS 20.9.). Salon Teatteri joutui muuttamaan viime vuonna Mariankadun kiinteistöstä sisäilmaongelmien takia.
Toinen iso puute Kulttuurikumppanien mukaan on, että esittävälle taiteelle ei helpolla löydy harjoitustiloja.
– Niitä toivotaan kaupungilta edullisemmin kuin vapailta markkinoilta, mistä monet ovat hankkineet tiloja. Niihin rahat hankitaan talkootyöllä, sanoo Ilola.
– Tilat voivat olla yhteiskäytössä, kunhan ne sopivat harrastustoimintaan. Kaupungilla olisi tyhjiä tiloja. Hankalaa on, että ne eivät ole kulttuuripalvelujen vaan tilapalvelujen hallinnassa.
Kulttuuripalvelujen myöntämiä avustuksia voi käyttää yksityisten tilojen vuokriin.
Tulevaisuudessa siintää myös haave kulttuuritalosta, joka olisi jotain enemmän kuin entisissä ammattikorkeakoulun tiloissa Ylhäistentiellä oleva Näkkäri.
– Salon kokoisessa kaupungissa sellainen voisi kyllä olla. Sekään ei ratkaisisi harjoituspaikkaongelmaa, sanoo Ilola.
Toisin sanoen tulevaan kulttuuripäällikköön kohdistuu suuria odotuksia.
– Toivottavasti hänen kauttaan kulttuuri saa kaupungin organisaation sisällä lisää painoa. Nykyään asioita on vaikea viedä eteenpäin, Ilola miettii.
– Toimijat odottavat mahdollisuuksia vaikuttaa käytännön asioihin ja ratkaisuja niihin. Muutaman vuoden aikana on edetty tilakysymyksissä, ja avustusten jakoa on muutettu Kulttuurikumppanien vaikutuksesta. Uusi kahden vuosittaisen haun systeemi on parannus.
Seuraava kohennus olisi pitkäjänteinen avustuskäytäntö.
– Ne, joiden toiminta jatkuu vuodesta toiseen säännöllisenä, toivovat esimerkiksi kolmen vuoden optiota.
Ilolan mukaan kulttuurin rahallinen arvo on Salolle suurempi kuin ymmärretään.
– Toimijat saavat kaupungin lisäksi rahoitusta merkittävästi muualtakin. Esimerkiksi rahastojen, säätiöiden ja valtion avustukset ovat ulkopuolelta tulevaa rahaa, joka käytetään Salossa.
Kaupunki tekee päätökset avustuksista ja ostopalveluista vuosittain, mutta jatkon voisi kirjata toimintasuunnitelmaan, hahmottelee Ilola.
– Kaupungilla on strategista suunnittelua. Kulttuurin toimijoiden strategiat edellyttäisivät pitkäjänteisempää rahoitusta.
Vapaa-aikajohtaja Mattilan mainitsemaan arvokeskusteluun aineksia saadaan muun muassa tekeillä olevasta kulttuuriohjelmasta.
– Sen keihäänkärkiä tulevat olemaan olosuhteet, yhteistyöverkosto ja kulttuurin tehtävä kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä kaupungin elinvoiman ja vetovoimaisuuden edistäjänä. Ohjelmassa nivotaan yhteen kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat, sanoo Mattila.
Kulttuuriohjelma ei valmistu vielä tänä vuonna. Mattilan mukaan ohjelmalle tarvitaan kokoajaksi ulkopuolinen henkilö tai yritys, ”joka ei vedä mihinkään suuntaan”.
– Haluan, että ohjelmasta käydään laaja ja osallistava esittely ja keskustelu. Siihen tukeutuvia päätöksiä tehdään ensi vuoden syksyllä.
Kulttuuripalvelut on osa kaupungin vapaa-ajan palveluiden kokonaisuutta, jota johtaa vapaa-aikajohtaja.
Kokonaisuutta korosti myös kaupunginvaltuusto viime vuoden lopulla keskusteltuaan tilakysymyksistä. Valtuusto liitti talousarvioon ponnen, jonka mukaan tänä vuonna pitää selvittää virkatyönä kulttuuri- ja urheilutoimijoiden tarpeet ja laatia suunnitelma tilaratkaisuista. Esimerkkeinä mainittiin kulttuurikeskus ja jalkapallohalli.
Muutakin vapaa-ajan palveluiden ulkopuolista ohjeistusta löytyy. Kaupungin strategia määrittelee kulttuuripalvelujenkin saavutettavuutta. Yksi strategian kärkihankkeista on ”elävät ja yhteisölliset kylät”.
Vapaa-ajanlautakunta käsittelee Mattilan talousarvioesitystä lokakuussa. Kulttuuripäällikön lisäksi luvassa on ensi vuonna lisäresursseja taidemuseoon ja kirjastoon, Mattila lupaa.
– Toivon, että kulttuuripäällikkö pääsee aloittamaan jo keväällä, hän sanoo.
Kulttuuripäällikkö johtaa yleisiä kulttuuripalveluita sekä museo- ja kirjastopalveluita.
Teatterin tilaratkaisu kulkee Mattilan mukaan omaa tietään kulttuuriohjelmasta riippumatta ”vähän niin kuin jäähalli, joka etenee urheilupuiston kehittämisen ohella”. Asiaan tartutaan ensi vuoden talousarvion työstämisen jälkeen.
Urheilupuistoakin Mattila lähestyy laajemmin kuin vain urheilun ja liikunnan kautta. Hän puhuu tapahtumakampuksesta. Keskusteluun sen kehittämisestä osallistuisivat myös kulttuuriväki ja kaikki muutkin kaupunkilaiset.
Salon kaupunki ja kulttuuri 2023
Suurimmat yhteistyösopimukset
- Wiurilan kesä: Contemporary näyttelyyn 13 000 euroa
- SaloJazz: konserttisarjaan ja festivaaliin 11 000 euroa
- Yhteisömuusikko: Anna-Maaria Varonen 10 000 euroa
- Poikki Taideyhdistys: festivaaliin ja oheistapahtumiin 10 000 euroa
- Lasten laulukaupunki ry: festivaaliin ja oheistapahtumiin 9 000 euroa
- Bio-Salo: laatuelokuvien sarjaan ja ooppera- ja balettitaltiointien näytöksiin 6 000 euroa
- Kirjan talo: Salon Runovuoden tapahtumiin ja tilaisuuksiin 6 000 euroa
- Salon Viihdelaulajat: konserttiin ja esiintymisiin 5 360 euroa
Suurimmat avustukset
- Salon Teatteri 50 000 euroa
- Teatteriyhdistys Vinssi 50 000 euroa
- Halikon Musiikkiyhdistys 24 000 euroa
- Salon Taiteilijaseura 10 000 euroa
- Salon Taitokeskus 7 500 euroa
- Piazza Brass 6 000 euroa
- Salon Seudun Harmonikkakerho 6 000 euroa
- EtnoSalo 6 000 euroa
Mistä jaetaan?
- Yleis- ja kohdeavustukset 230 000 euroa
- Ostopalvelusopimukset 140 000 euroa
- Osallistuva budjetointi 57 060 euroa
- Markkinointiyhteistyö noin 25 000 euroa (iltatorit eivät sisälly summaan)
- Valtionperintö noin 140 000 euroa
Lähes puolet avustuksista kahdelle teatterille
Salossa ympärivuotisesti toimivat teatterit saavat lähes puolet kaupungin myöntämistä kulttuuriavustuksista. Tänä vuonna Salon Teatteri ja Teatteri Provinssi saivat kumpikin 50 000 euroa.
Salon Teatterin tukeminen muuttui, kun teatteri lähti Mariankadun kiinteistöstä sisäilmaongelmien takia. Vielä viime vuonna teatteri sai 20 000 tilatuen Mariankadun kiinteistöön ja 27 000 euron avustuksen. Nyt se saa suoraan rahaa toimintaan yksityisen omistamassa Kulttuuritalo Kivassa.
Provinssi on niinikään yksityisen kiinteistönomistajan vuokralaisena Astrum-keskuksessa.
Salon vapaa-ajanlautakunta myönsi tänä vuonna kulttuurin toimijoille yleis- ja kohdeavustuksia yhteensä 230 000 euroa. Teatterien potit ovat suurimmat. Pienimmät avustukset työryhmille ja yhdistyksille ovat muutaman sadan euron luokkaa.
Kaupunki rahoittaa kulttuuria muillakin tavoin kuin vain lautakunnan myöntämillä avustuksilla. Salon mittakaavassa tekijöiden kannalta merkittäviä summia käytetään palvelusopimuksiin.
Kumppanuuksilla toteutetaan muun muassa ympärivuotista konserttitoimintaa, festivaaleja, näyttelyitä sekä kulttuurikasvatukseen ja -hyvinvointiin liittyviä hankkeita.
Sopimus on vakiintunutta toimintaa kuten vuosittaisia festivaaleja järjestäville yhdistyksille ja taiteilijoille halutumpi malli kuin avustus, kertoo kulttuurituottaja Suvi Aarnio.
Hän korostaa, että yhteistyösopimuksilla tuetaan pääasiassa ammattimaista toimintaa, joka täydentää kulttuuripalveluiden kokonaisuutta. Sopimuksiin on tänä vuonna käytettävissä rahaa 140 000 euroa.
– Meidän toivotaan järjestävän esimerkiksi klassisen musiikin konsertteja. Siihen tarpeeseen yritetään vastata tänä vuonna Salo Chamber ry:n kanssa tehtävällä sopimuksella, Aarnio kertoo.
– Tavoitteena on ympärivuotinen konserttitoiminta. Se vaatii kuitenkin myös muita yhteistyötahoja ja rahoittajia.
Yleisavustuksia ja kohdeavustuksia on tähän asti jaettu kerran vuodessa. Ensi vuodesta alkaen avustuksia myönnetään kahdesti vuodessa.
– Tämä helpottaa yhdistysten, taiteilijoiden ja työryhmien talouden ja toiminnan suunnittelua sekä hillitsee sitä, että tapahtumat pakkautuvat loppuvuoteen, sanoo Aarnio.
Perinteisen haun lisäksi käyttöön otetaan ensi vuonna ympärivuotinen joustava ja kevyempi rahoitusmalli, jonka avulla voidaan testata uusia ideoita. Sillä voidaan myös tukea tapahtumia, joita ei voi järjestää kaupungin omissa tiloissa.
Summat ovat pieniä, ja ne riittävät Aarnion mukaan pienimuotoisiin kokeiluihin.
Kulttuuripalvelut ostaa myös suoraan ohjelmaa tapahtumiin, esimerkiksi Näkkärissä järjestettäviin Lasten lauantaihin ja kiertueisiin kylissä.
Taiteilijoita pestataan myös työpajojen ohjaajiksi, ja heitä työllistävät kulttuuripalveluiden lisäksi museo, kansalaisopisto ja kirjasto erilaisiin tehtäviin keikkaluontoisesti ja vakituisesti.
Kulttuuripalvelujen ulkopuolelta kulttuuritoimintaa on tuettu myös osallistuvan budjetoinnin kautta ja nuorisopalveluista. Lisänä ovat vielä kaupunginhallituksen avustukset ja kaupungin viestintä- ja suhdetoiminnan markkinointiyhteistyö.
– Merkittävää lisärahoitusta ovat tuoneet valtionperinnöt, joita vuoden 2023 alusta on ohjautunut myös kulttuuritoimintaan. Perintörahoituksen turvin on palkattu muun muassa Hermannin yläkouluun koulutaiteilija 1,5 vuoden työsuhteeseen, kertoo Suvi Aarnio.
– Lisäksi kaupunki on käynnistämässä kulttuurikaveritoimintaa edistämään hyvinvointia ja ehkäisemään muun muassa ikäihmisten yksinäisyyttä.
Tänä vuonna kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä yli 60 paikallisen yhdistyksen ja työryhmän kanssa. Yhteistyökumppanit olivat elokuun loppuun mennessä järjestäneet liki 500 tapahtumaa, joissa oli melkein 70 000 osallistujaa, kertoo kulttuurituottaja Aarnio.
– Meillä on hyvät strategiset perustelut ja näyttö sille, että kulttuuri tarvitsee entistä enemmän rakenteita, resursseja ja rahallista satsausta. Pieniä askeleita eteenpäin ovat tuleva kulttuuripäällikkö ja kulttuuriohjelma.
Juttua korjattu Salon Teatteri tilatuen osalta 25.9.2023 klo 14.50.
Jos joku on pielessä, palkataan uusi päällikkö hämmentämään lisää.
Kaupunki on varmaan ottanut sotesta mallia. Eikö päällikön palkalla saataisi jo jotain konkreettistä aikaan.