Inna Liashok sai töitä, vain asunto puuttuu – Salon väkiluvun kasvulle on yksi selitys

Salosta on tullut kaikkiaan 215 ukrainalaiselle kotikunta heinäkuun loppuun mennessä. Salolaistuneet ukrainalaiset ovat kasvattaneet merkittävästi Salon väkilukua.

Kaupungin väkiluku ylitti heinäkuussa jälleen 51 000 asukkaan rajan (SSS 22.8.). Uutta väkeä Saloon tulee nimenomaan maahanmuuton kautta.

Somerosta kotikunnan on saanut 96 Ukrainasta paennutta. Myös Someron asukasluku kasvaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tilastoista.

Ukrainasta Venäjän hyökkäyssotaa paennut on voinut maaliskuun alusta lähtien hakea Digi- ja väestötietovirastolta kotikuntaa, jos hän on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden.

Salossa on arvioitu olevan yli tuhat ukrainalaista, jotka voivat hakea kotikuntaa. Näin ollen noin viidenneksestä kaupunkiin saapuneesta ukrainalaisesta on tullut virallisesti salolaisia heinäkuun loppuun mennessä.

Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista.

– Ukrainasta paennut voi myös jatkaa vastaanottopalveluiden asiakkaana, sanoo johtava asiantuntija Maisa Gynther Digi- ja väestötietovirastosta.

– Kotikunnasta on hyötyä etenkin silloin, jos aikoo jäädä maahan pidemmäksi aikaa.

Kotikunnan saaneilla on samat oikeudet ja palvelut kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Kuntalaisilla on myös tiettyjä velvollisuuksia.

Kotikunnan saanut ei enää saa vastaanottorahaa, mutta on oikeutettu hakemaan Kelan tukia, kuten lapsilisää ja asumistukea. Kotikunnan saaneen täytyy myös järjestää ja maksaa majoitus itse.

Terveyspalveluihin ei tule juurikaan muutoksia, mutta sosiaalipalveluiden määrä laajenee kotikunnan saaneilla. Kotikunnan saaneilla lapsilla on oppivelvollisuus, kun taas vastaanottopalveluita saavilla on oikeus osallistua perus- ja esiopetukseen.

Alle kouluikäiselle lapselle on oikeus saada varhaiskasvatuspaikka, kun hän on saanut kotikunnan. Varhaiskasvatuspaikka tulee saada, vaikka molemmat tai toinen vanhemmista olisi kotona.

– Kotikunnan saaneella on myös mahdollisuus valita asuinpaikkansa itse toisin kuin vastaanottopalveluiden asiakkaan, huomauttaa Gynther.

Suomeen on tullut kaikkiaan runsaat 45 000 ukrainalaista, joista vajaat 10 000 eli noin viidesosa on saanut kotikunnan. Eniten uusia asukkaita ukrainalaisista ovat saaneet Helsinki, Vantaa ja Espoo.

– Määrä on ollut varsin maltillinen. Olimme varautuneet suurempaan määrään, Gynther sanoo.

Gyntherin mukaan syyt kotipaikkakuntahakemusten maltilliselle määrälle ovat moninaiset.

– Joku saattaa esimerkiksi ajatella, että palaa takaisin kotimaahansa. Eri vaihtoehtoja harkitaan omien, yksilöllisten tarpeiden mukaan, Gynther muistuttaa.

Kotipaikkakuntaa voi hakeaDigi- ja väestötietovirastosta sähköisesti, joten käyntiä virastossa ei tarvita.

Inna Liashokilla olisi töitä, mutta asunto puuttuu

Ukrainalainen Inna Liashok, 31, etsii kuumeisesti asuntoa Salosta. Hän asuu tällä hetkellä Someron vastaanottokeskuksessa 6-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Liashokilla on työpaikka, mutta hän ei voi ottaa työtä vastaan ennen kuin löytää itselleen vuokra-asunnon Salon keskustasta.

– Minulle ja tyttärelleni riittää pieni kaksio, hän sanoo.

Liashok on saanut työpaikan Kuiron leipomosta, joka sijaitsee Salon keskustassa. Liashokilla ei ole ajokorttia, joten asunnon pitäisi sijaita kävely-, pyöräily- tai bussimatkan päässä työpaikalta ja tyttären päiväkodilta.

Työpäivä leipomossa alkaa aikaisin aamulla, mikä tuo omat haasteensa esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöön.

Uuden työn ansiosta Liashok on myös hakenut Salosta kotikuntaa.

– Olen täyttänyt kolme eri hakemusta. Asuntoa, päiväkotipaikkaa ja kotikuntaa varten on omat hakemuksensa, hän kertoo.

Vain yhdeltä taholta on tullut päätös. Tyttärelle löytyi päiväkotipaikka Salon keskustasta.

Liashok on asunut Suomessa puolitoista vuotta. Nuori nainen puhuu suomea todella hyvin.

– Haluan oppia puhumaan suomea vielä paremmin. Haluan myös osata kirjoittaa ja lukea suomeksi, hän sanoo päättäväisesti.

Liashok uskoo, että hänen ja hänen tyttärensä tulevaisuus on Suomessa, vaikka koko hänen sukunsa asuu edelleen Ukrainassa.

– Haluan jäädä Suomeen, mutta katsotaan, mihin elämä vie.

Liashok tuli Suomeen vajaan 400 000 asukkaan Vinnytsjan kaupungista Keski-Ukrainasta. Kokiksi ja kondiittoriksi kouluttautunut nainen työskenteli Ukrainassa asuessaan suuressa leipomossa.

– Tein murotaikinasta keksejä, hän kertoo.

Työpaikka Kuiron leipomossa on unelmien täyttymys.

– Leipomossa työskentely on sydäntä lähellä, Liashok sanoo hymyillen.

Liashok on viihtynyt Somerolla hyvin. Somerolta löytyi myös äidille ja tyttärelle yhteinen harrastus – luistelu.

– Pidän luistelusta todella kovin!