SalPa kuuluisi ylempään jatkosarjaan, ja tilastoista nousee esiin yllätysnimi – ”Hän kohtaa varsin usein vastustajien parhaita yksi vastaan yksi -pelaajia”

0
Daniel Kepot (oik.) on voittanut kaksinkamppailuista merkittävän suuren osan. (kuvat: SSS-arkisto)

Jalkapallokin on loppujen lopuksi tulosurheilua, jossa ratkaisevat sarjapisteet. Siksi Salon Palloilijat aloittaa lauantaina miesten Ykkösen alemman jatkosarjan ylemmän sijaan.

Koska jossittelu on hauskaa, jossitellaan. Monella mittarilla SalPan kuuluisi olla ylemmässä jatkosarjassa. Jo pelkästään sarjataulukosta nähtävä perinteinen asia on maaliero, joka oli joukkueella viidenneksi paras (+3).

Kun mennään syvemmälle yksityiskohtiin, jatkuvat SalPan runkosarjan viidettä tai kuudetta sijaa puoltavat seikat.

Joukkue saavutti 22 ottelussa 26 sarjapistettä. Niin sanotun pisteodottaman mukaan saldon olisi pelitapahtumiin nähden pitänyt yhden lähteen mukaan olla 30.

SalPa teki 30 maalia. Viimeistelyteho oli varsin hyvä, sillä tehtyjen maalien odottama eli expected goals eli xG näytti lukua 28,51.

Vastustajat onnistuivat salolaisjoukkuetta vastaan maalinteossa 27 kertaa. Tämä osui jokseenkin tasan päästettyjen maalien odottamaan, joka oli 26,30.

Tehtyjen ja päästettyjen maalien odottaman perusteella HIFK oli selkeähkösti SalPan takana. SJK Akatemian luvutkin olivat SalPaa hieman heikommat, vaikka tässä vaiheessa ainoassa merkittävässä mittarissa eli sarjapisteissä ero oli seinäjokisten eduksi peräti 13 (39–26).

Käytännössä alemman jatkosarjan puolelle jääminen johtui siitä, että pelitapahtumiltaan melko tasaiset ottelut kääntyivät alkukesällä ”Joutsenille” tappiollisiksi. Tällaisiin lukeutuivat vieraspelit Pietarsaaressa ja Kokkolassa.

Konkreettisesti ratkaiseviksi nousivat HIFK-ottelut: molemmat päättyivät tasan, ja molemmissa SalPa loi enemmän maaliodottamaa. Toisenkin kääntyminen sen voitoksi olisi keikauttanut asetelman sarjataulukossa päinvastaiseksi. Tässä tullaan jossittelun hauskuuteen.

Tämän jutun otsikossakin valehdellaan ihan päin naamaa. Ei SalPa ylempään jatkosarjaan kuulu muun muassa siksi, ettei se kyennyt Töölössä voittoon pitkästä miesylivoimasta huolimatta. Lisäksi joukkue myös saavutti sarjapisteen tai -pisteitä muutamasta pelistä, joista niitä ei xG:n perusteella olisi kuvitellut tulevan.

Mikke Louhela lukeutuu Ykkösessä eniten rikkeitä vastaanottaneisiin pelaajiin.

SalPan vahvuuksiin voi ja pitää nostaa erikoistilanteet. Sieltä kumpuaa myös tilastoihmeeksi luokiteltavan Roope Pyyskäsen kausiansiot.

Pyyskäselle merkittiin koko runkosarjassa toiseksi eniten maalisyöttöjä, vaikka hän pelasi useita satoja minuutteja vähemmän kuin moni muu sarjan hyökkäävä pelaaja.

Syöttöjen odottama Pyyskäsellä oli 2,97, eli toteuma oli lopulta yli kaksinkertainen. Tehdyissä maaleissa henkilökohtainen xG oli 1,37, toteuma moninkertainen eli viisi.

Nämä numerot kertovat erikoistilanteiden onnistumisista. Hienot suorat vapaapotkut toivat tulosta, samoin esimerkiksi kulmat.

Albijon Muzacin ottelukohtainen maaliodottama on SalPan joukkueesta suurin.

Kuusi SalPan pelaajaa voitti runkosarjan aikana yli 60 prosenttia pääpallotilanteista. Näillä he mahtuivat sarjassa 33 parhaimman pelaajan joukkoon tässä kategoriassa. Toki Mikael Anttilan, Roope Kantolan ja Luka Kuittisen peliminuutit olivat varsin pienet, mutta tilasto ei silti ole silkkaa sattumaa.

– Kyllä tässä kohdassa voi todeta, että meillä on tähän sarjaan hyvä pääpelijoukkue, vahvistaa SalPan apuvalmentaja Teemu Kesänen.

Thomas Agyiri on puolestaan tehnyt sarjassa 14:nneksi eniten syötönkatkoja ottelua kohden. Mikke Louhelaa on rikottu SalPan pelaajista eniten.

Eniten maaliodottamaa ottelua kohti on tullut Albijon Muzacin kohdalle. 0,5 maalin xG-luku per peli on Ykkösen seitsemänneksi suurin. Muzaci on tehnyt 5,83:n xG-lukemalla neljä maalia.

Oman nostonsa ansaitsee myös Daniel Kepot. Nopea pelaaja nousi runkosarjan lopulla takaisin aloituskokoonpanoon ja on kunnostautunut puolustuspään kaksinkamppailuissa. Niistä yli 70 prosenttia on päättynyt Kepotin voittoon.

– Tuon luvun arvoa nostaa se, että hän kohtaa varsin usein vastustajien parhaita yksi vastaan yksi -pelaajia, Kesänen huomauttaa.

Joonas Meuran jalasta on lähtenyt reilusti yli kymmenen pitkää syöttöä ottelua kohti.

Silminnähtävä pitkien avausten käyttäminen näkyy myös statistiikoissa. Joonas Meuralla on jopa ylivoimaisesti eniten pitkiä syöttöjä kaikista Ykkösen pelaajista. Näistä syötöistä omille pelaajille on päätynyt korkeintaan keskinkertaisesti 44,44 prosenttia.

Kesänen nostaa joukkueen heikkoudeksi myös sen, että vain yksi pelaajista (Pyyskänen) on kuljetusten määrässä sarjan top-50:ssä.

– Emme kuljeta tarpeeksi vastustajan prässin ohi emmekä haasta riittävästi yksi vastaan yksi -tilanteissa. Jos tempokuljetuksella ei päästä ensimmäisen prässilinjan ohi ja lyhyt syöttö puolustetaan pois, jää jäljelle vain pitkän syötön mahdollisuus, Kesänen huomauttaa.

Lähde: Wyscout

SalPan jääminen alempaan kastiin on harmillinen lähinnä yleisöasioiden vuoksi – kolme katsojamagneettia pelaavat yläjatkosarjassa

 

Subscribe
Huomio
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments